Tekijä: Janne Sarpoma

Ehkä joku meistä on joskus puhelinta katsoessaan törmännyt otsakkeen mukaiseen ilmoitukseen. Toisinaan tämä nousee muoti-ilmiöksi ja ihmiset määrittävät puhelimensa tai nettiyhteytensä nimeksi Suojelupoliisin ja tätä sitten porukalla hämmästellään.
Tavan kansalainen ei juuri SUPO:n kanssa asioi – vai asioiko?

Paikallisessa nettikeskustelussakin nousee toisinaan esiin rikollisuuden lisääntyminen tai vähentyminen, nuorten pahoinvointi, perheiden taloudelliset haasteet jne. Miten nämä sitten liittyvät otsikkoon?

Yhteiskunta on muuttunut ja varsin moni työpaikka tai organisaatio tekee tai lakisääteisesti joutuu tekemään turvallisuusselvityksen työntekijöistään. Lisäksi lasten kanssa työskentelevien rikostausta voidaan selvittää erillisen lainsäädännön perusteella.
Ylen uutisen mukaan https://yle.fi/a/74-20144699 laadittujen turvallisuusselvitysten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2018 vuoteen 2024, jolloin niitä laadittiin lähes 115 000 kappaletta. Todennäköisesti tämän jälkeen määrä ei ole ainakaan vähentynyt.

Turvallisuusselvityksiä on kolmentasoisia. Useimmiten laaditaan niin sanottu suppea selvitys. Suppeassakin henkilöstä käydään eri rekistereitä varsin kattavasti läpi. Tässä on huomattava, että selvityksen voi tehdä ainoastaan asianomaisen luvalla!

”Hölmöilemällä” voit siis saada erilaisiin rekistereihin merkinnän, joka saattaa vaarantaa esimerkiksi haluamasi työpaikan tai jopa uran. Myös ”osumat” tietyissä velka- tai ulosottorekistereissä saattaa aiheuttaa selvitykseen merkinnän, joka ilmoitetaan työnantajalle. Yhä useampi työpaikka ilmoittaa tekevänsä (työnhakijan suostumuksella) myös huumetestin. Voit siis kieltäytyä näistä, mutta työpaikan saanti voi olla tämän jälkeen vähintään kyseenalaista!

Meillä on Hangossakin työpaikkoja, jotka edellyttävät eritasoisia selvityksiä. On myös huomattava, että esimerkiksi palveluntarjoajan tai aliurakoitsijan työntekijältä, joka toimii turvallisuusselvitystä vaativassa yrityksessä (esim siivooja tai rakennusurakoitsija) voidaan edellyttää turvallisuusselvitystä.

Lainaus oikeusministeriön nettisivulta https://oikeusministerio.fi/turvallisuusselvityslaki
(vahvennukset kirjoittajan): Uusi laki laajensi niitä tehtäviä, joissa toimivista henkilöturvallisuusselvitys on mahdollista laatia. Tällaisia ovat muun muassa yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömän infrastruktuurin hoitamiseen liittyvät tehtävät esimerkiksi energia-, vesi- ja elintarvikehuollossa sekä tietoliikenteessä riippumatta siitä, hoidetaanko niitä julkisella vai yksityisellä sektorilla. Myös räjähdysaineiden valmistustehtävissä toimivien samoin kuin arvokuljetuksia hoitavien rikostausta voidaan selvittää.

Tavan tallaajalla ei silti ole yleensä mitään ongelmia selvitysten kanssa. Tämäkin vaan kannattaa meidän jokaisen pitää mielessä täällä kulkiessamme. Perinteisesti todetaan, että ei yksi liikennerikkomus nouse selvityksessä kriittiseksi, mutta osoittaako jatkuva välinpitämättömyys laeista ja määräyksistä epäsopivuutta tiettyihin tehtäviin? Eletään siis ihmisiksi!

Alla on tekoälyn tuottama tiivistelmä turvallisuusselvityslainsäädännöstä. Lisätietoja löytyy: https://supo.fi/turvallisuusselvitykset ja https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/726 (Turvallisuusselvityslaki)

Lain tarkoitus
Lain tavoitteena on ennaltaehkäistä toimintaa, joka voisi vahingoittaa:
 valtion turvallisuutta
 maanpuolustusta
 Suomen kansainvälisiä suhteita
 yleistä turvallisuutta tai muuta vastaavaa yleistä etua
 erittäin merkittävää yksityistä taloudellista etua
 tai näiden etujen suojaamiseksi toteutettavia turvallisuusjärjestelyjä.

Käytännössä kyse on henkilön (tai yrityksen) nuhteettomuuden ja luotettavuuden selvittämisestä tehtävissä, joissa käsitellään turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja, tiloja tai järjestelmiä.
Selvitystyypit
Henkilöturvallisuusselvityksiä on kolmea tasoa:
 Suppea – kevyin tarkistus (esim. tietyt satama- tai liikennealueisiin liittyvät tehtävät).
 Perusmuotoinen – yleisin; rekisteritarkistukset + tarvittaessa ulkomaansidonnaisuudet.
 Laaja – syvällisin; sisältää usein haastattelun ja laajemmat taustaselvitykset.
Lisäksi on yritysturvallisuusselvitys, jolla arvioidaan yrityksen kykyä suojata tietoja ja
toimintaa.

Milloin selvitys voidaan tehdä?
Selvitys voidaan laatia vain laissa määritellyissä tehtävissä, esimerkiksi:
 valtion viranomaistehtävissä
 turvallisuusviranomaisten tehtävissä kriittisen infrastruktuurin (energia, liikenne, tele) tehtävissä
 yritysten tehtävissä, joissa suojataan erittäin merkittäviä liikesalaisuuksia tai
kansallisen edun kannalta tärkeitä tietoja
 tietyissä satamien turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä (laajennettu 2025).
Hakijana on yleensä työnantaja, tilaaja tai viranomainen – ei yksityishenkilö itse.
Menettely lyhyesti

1. Työnantaja/tilaaja hakee selvitystä (yleensä Suojelupoliisilta; puolustushallinnossa Pääesikunta).
2. Selvityksen kohde antaa kirjallisen suostumuksen (sähköisesti tai paperilla). Ilman suostumusta selvitystä ei tehdä.
3. Kohde täyttää hakemuksen ja liitteet.
4. Suojelupoliisi tarkistaa rekisteritiedot (rikosrekisteri, poliisin rekisterit ym.) ja tarvittaessa haastattelee henkilöä (esim. ulkomaansidonnaisuuksista, taloudellisesta tilanteesta).
5. Tulos ilmoitetaan hakijalle. Jos huomautettavaa on, kohteella on oikeus nähdä ilmoitus.
6. Työnantaja tekee lopullisen päätöksen rekrytoinnista tai jatkamisesta – ei Suojelupoliisi.
   
   Suojelupoliisin tavoite on, että 90 % selvityksistä valmistuu kahdessa kuukaudessa.
   Nykyiset keskimääräiset ajat ovat noin 4–6 viikkoa laajuudesta riippuen.
   Voimassaolo ja seuranta
    Turvallisuusselvitys on voimassa enintään 5 vuotta.
    Voimassaolon aikana voidaan seurata nuhteettomuutta rekisteritietojen perusteella.
    Jos olosuhteet muuttuvat merkittävästi (esim. uusi rikos), selvitys voidaan peruuttaa tai uusia.
   Tärkeitä oikeuksia ja rajoituksia
    Selvitystä ei saa tehdä salaa – kohteelle on ilmoitettava etukäteen.
    Kohteella on oikeus saada tietää, onko hänestä tehty selvitys, ja pyytää selvityksen sisältämät tiedot.
    Yrityksille selvitys on maksullinen.
    Laki ei kata tavanomaisia työnantajan tekemiä taustatarkistuksia eikä lasten kanssa työskentelevien rikostaustaselvityksiä (niistä säädetään erikseen).

Huom. Lakiin on tehty useita muutoksia (esim. 2020, 2023, 2025), ja vireillä on uusia esityksiä. Tarkimmat ajantasaiset tiedot löytyvät Finlexistä (Turvallisuusselvityslaki 726/2014) tai Suojelupoliisin sivuilta.