Kaupunginhallitus päätti 1.6.2026 selvittää pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa olevan Kiinteistö Oy Pitkäkatu 43 sulauttamista osaksi Hangon vuokrataloja.
Haluan nyt kertoa, mitä Hangon Vuokratalojen eteen on menneisyydessä tehty, jotta toisen yhtiön sulauttamista siihen voidaan tänä päivänä harkita. Tämän selittämiseksi täytyy palata ajassa 16 vuotta taaksepäin, mutta aivan ensiksi:
Mikä on Hangon Vuokratalot?
Hangon Vuokratalot Oy on Hangon kaupungin omistama yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö, jonka asuntokanta on rakennettu valtion aravalainalla [1]. Se koostuu 9:stä eri vuokratalosta ja 216:sta vuokra-asunnosta. [2] Hangon Vuokratalot Oy:n omistamat kiinteistöt ovat:
- Halmstadinkatu 34 – Flundran [3] [4]
- Halmstadinkatu 37 – Pikkuorava
- Halmstadinkatu 38 – Simpan
- Linjakatu 2 – Keskilinja
- Linjakatu 4 – Pitkälinja
- Pitkäkatu 23 – Poikkilinja
- Suokatu 15-17 – Suopursu
- Telkäntie 12 – Vesilintu
- Tornikatu 7 – Seniori
Hangon Vuokratalot Oy:n kiinteistöt kartalla Hangon karttapalvelussa: Hangon karttapalvelu
[1] Hangon kaupungin talousarvio ja suunnitelma 2025-2027 s. 3
[2] Kaupungin kotisivut > asuminen ja ympäristö > asuminen ja vuokra-asunnot
[3] Hangon kaupungin vuokranantajaluettelo 3/2025
[4] Hangon vuokratalojen kotisivut > pelastussuunnitelmat
Miten Hangon vuokrataloilla menee?
Hangon Vuokratalot Oy oli pitkään vaikeuksissa, mutta tällä hetkellä sen talous on vakaa. Yhtiö on tehnyt liikevoittoa kolmena tilikautena viimeisten viiden vuoden aikana [5] ja kyennyt saneeraamaan kohteitaan. Vuonna 2023 saneerattiin 25 asuntoa ja suoritettiin useamman rakennuksen kattojen korjaustyöt ja uusimiset [6]. Vuonna 2024 saneerattiin 13 asuntoa, uusittiin leikkialueita ja jätealueita, sekä siirryttiin kahdessa kohteessa öljylämmityksestä kaukolämpöön [7]. Vuonna 2025 saneerattiin 11 asuntoa. Yhtiölle asetettu 95% käyttöastetavoite ei vuonna 2025 toteutunut, mutta käyttöaste on pysynyt vakaana ja siedettävällä tasolla parin viime vuoden ajan. Huoneistojen keskimääräinen nettokäyttöaste oli vuonna 2025 91% ja bruttokäyttöaste 87%, tarkoittaen keskimäärin 28 tyhjää asuntoa, joista 19 siinä kunnossa, että niitä voi vuokrata [8]. Hangon Vuokratalot Oy:n osalta tarkastuslautakunta esitti näkemyksenään, että yhtiön talouden vakauttamistoimet ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti [9].
[5] Hangon Vuokratalojen taloustiedot
Hangon Vuokratalot Oy – Hangö Hyreshus Ab – Taloustiedot | Suomen Asiakastieto Oy
[6] Hangon kaupungin tilinpäätös 2023 s. 12
[7] Hangon kaupungin tilinpäätös 2024 s. 12
[8] Hangon kaupungin tilinpäätös 2025 s. 13
[9] Hangon kaupungin arviointikertomus 2025 s. 12
Kuinka Vuokratalojen talous vakautettiin?
Hangon vuokratalojen talouden vakauttaminen oli vuosikausia kestänyt valtuustokaudet ylittävä prosessi, joka tapahtui monessa vaiheessa ja johon osallistui useita päättäjiä, joista osa on jo jättänyt kuntapolitiikan. Aloitetaan vuodesta 2010, kun Vuokratalojen tila ylitti alueellisen uutiskynnyksen:
2010: Vuokratalojen talous oli romahtanut
Vuonna 2010 Hangon Vuokratalot koostui vielä 14:sta eri vuokratalosta ja 325:stä vuokra-asunnosta [10]. Nykyisten kiinteistöjen lisäksi Vuokrataloihin kuuluivat tuolloin Narvikinkatu 10 (Sillen), Pitkäkatu 25-29 (Jarl), Suokatu 14-16 (Heinähanko), Telkäntie 10 (Arviiri) ja Östergårdinkatu 1-3 (Gunnarsäng) [11]. Yhtiön talous oli romahtanut muutamassa vuodessa, kun vuokratulot olivat olleet pienempiä kuin kulut. 9 % eli 29 asuntoa oli tyhjillään . Lisäksi vuokrat olivat niin alhaiset, että vaikka kaikki asunnot olisivat olleet vuokrattuina, eivät ne olisi kattaneet kustannuksia [12]. Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan yhtiöllä oli velkaa 9,96 miljoonaa euroa [13]. Yhtiö oli velkaa kaupungille 1,19 miljoonaa. Lähes 363 000 euron lainojen takaisinmaksut ja korot olivat erääntyneet ja pankkitilin saldo oli ainoastaan 87 000 euroa. Samanaikaisesti remontin tarve oli suuri [14].
[10] Hangon kaupungin kotisivut 14.8.2011 > Palvelut >Asuminen > Vuokra-asunnot
[11] Hangon kaupungin isännöitsijäluettelo 11/2009
[12] Svenska Yle / Västnyland / 25.8.2010
[13] Hangon kaupungin konsernitilinpäätös 2010 s. 110
[14] Svenska Yle / Västnyland / 5.10.2010
Hangö hyreshus får konstgjord andning | Västnyland | Svenska Yle
2010-2012: Lainaa, konsultti kehiin, vuokrat ylös ja asuntoja myyntiin
Alkuvuodesta 2010 vuokratalojen silloinen hallitus ehdotti kaupunginhallitukselle kolmea vaihtoehtoa yhtiön tulevaisuudelle: Rahoittaa tulevia remontteja lisälainoilla, saada neuvoteltua lainoille alhaisemmat korot tai yrittää myydä koko vuokrataloyhtiö kuntaomisteiselle Kunta-asunnot Oy:lle [15]. Tilanne oli niin paha, että Vuokratalot jouduttiin ensihätään pelastamaan 0,5 miljoonan hätälainan avulla. Laina tuli maksaa takaisin 2013 [14]. Kaupunginhallitus päättikin laatia selvityksen vuokra-asuntoyhtiön taloudellisesta tilanteesta, perusremontin tarpeesta ja käyvän myyntihinnan laskemisesta [12]. Selvitystä laatimaan valittiin konsulttiyhtiö Audiator. Selvityksen pohjalta Vuokratalojen uusi hallitus korotti vuokria, mutta tyhjistä asunnoista johtuen tuloja ei siltikään saatu vielä riittävälle tasolle [16]. Lisäksi Vuokrataloja kehotettiin neuvottelemaan Aran kanssa lainaehtojen keventämisestä ja hakemaan tukea talouden parantamiseksi [17]. Vuonna 2012 kaupunginvaltuusto päätti neuvotella lainaehtojen helpottamisesta, myydä Pitkäkatu 25-29 (Jarl) ja Östergårdinkatu 1-3 (Gunnarsäng) kiinteistöt [18], sekä taata Vuokrataloille 215 000 lainan ikkunoiden ja ovien vaihtamiseksi, jotta lämmityskustannuksia saataisiin alas [19].
[15] Svenska Yle / Västnyland / 15.3.2010
Hyreslägenheter står tomma i Hangö | Västnyland | Svenska Yle
[16] Svenska Yle / Västnyland / 30.11.2011
[17] Svenska Yle / Västnyland / 22.12.2011
[18] Svenska Yle / Västnyland / 12.1.2012
[19] Svenska Yle / Västnyland / 15.10.2012
-Kuntavaalit 28.10.2012 – Valtuusto vaihtuu-
2013-2017: Toimenpiteitä tehdään, mutta maksukyky ei kasva
Vuonna 2013 myytäväksi päätetyt kiinteistöt vapautettiin arava-rajoituksista. Vuokratalot ei vuokrien- ja vesimaksujen korotuksista huolimatta pystynyt maksamaan 0,5 miljoonan hätälainaansa pois ja laina-aikaa päätettiin jatkaa [20]. Sama tulisi toistumaan vielä 2017 [21]. Vuoden 2014 tilinpäätöskokouksessa Vuokratalot oli edelleen huonossa jamassa: Velkaa noin 9 miljoonaa, oma pääoma mitätön, tyhjiä vuokra-asuntoja. Vuokrasaatavia ja luottotappioita oli 220 000 euroa [22]. Vuonna 2025 tyhjiä asuntoja oli jopa 60 kappaletta. Tuolloin 25 valtuutettua allekirjoitti aloitteen pakolaisten vastaanottamiseksi Hankoon. Sen avulla asunnot olisi saatu täytettyä. Silloin tapahtui kuitenkin käänne: Pitkäkatu 25-29 (Jarl) löysi ostajan [23]. Vuonna 2017 myös Östergårdinkatu 1-3 (Gunnarsäng) saatiin myytyä. Vuokratalot hakivat lisäksi Valiokonttorilta vapaaehtoista velkasaneerausta lainojen korkokulujen helpottamiseksi [24].
[20] Västra Nyland / 10.12.2013
[21] Svenska Yle / Västnyland / 28.9.2017
Hangö hyreshus kan fortfarande inte betala tillbaka lån | Västnyland | Svenska Yle
[22] EU / 14.6.2015 s.4
[23] Yle Uutiset 16.10.2015
Hanko onnistui siinä mistä moni muu kunta haaveilee: tyhjät vuokrakämpät myytiin viimein | Yle
[24] Hangon kaupungin tasekirja 2017 s. 3
-Kuntavaalit 9.4.2017 – Valtuusto vaihtuu-
2018: Vapaaehtoinen velkasaneeraus
Vuoden 2017 lopussa Vuokratalot oli velkaa Hankon kaupungille 1,7 miljoonaa euroa, Valtiokonttorille 4,2 miljoonaa euroa ja 400 000 euroa OP-ryhmälle [25]. Suuri askel eteenpäin otettiin, kun Valtiokonttori, Hangon kaupunki ja muut velkojat hyväksyivät 26.6.2018 Vuokratalojen vapaaehtoisen velkasaneerauksen [26]. Saneerausohjelmassa Hangon kaupungin tuli sijoittaa yhtiöön 250 000 euroa osakepääomana tai pääomalainana, Valtiokonttorilainojen korkoa alennettiin yhdellä prosentilla ja lyhennysohjelmia muutettiin. Yhtiö vapautettiin aravalainojen viivästyskoroista ja se sai 110 000 euron avustuksen erääntyneiden saatavien kuittaamiseksi [25]. Kaupunki päätyi muuttamaan 250 000 euron lainasaamisensa pääomalainaksi. Saneerausohjelman laskettiin tuovan yhtiölle n. 0,8 miljoonan taloudelliset säästöt [26]. Vaikka loppuvuodesta 2018 yhtiön 256 asunnosta jopa 66 oli tyhjiä, antoi vapaaehtoinen velkasaneeraus Vuokrataloille viimein mahdollisuuden tehdä taas suunnitelmia pitkällä aikavälillä remontteja varten [27].
[25] EU / 13.8.2018 s. 5
[26] Hangon kaupungin arviointikertomus 2018 s. 11-12
[27] Svenska Yle / Västnyland / 18.10.2018
Riva, sälja eller renovera – här är Hangö Hyreshus framtidsplaner | Västnyland | Svenska Yle
2018-2019: Asuntoja myydään, mutta käyttöaste ei parane
Vuonna 2018 myytiin Telkäntie 10 (Arviiri) [28] ja vuonna 2019 Suokatu 14-16 (Heinähanko) [29]. Tästä huolimatta yhtiön käyttöaste jäi selvästi tavoitteesta ollen vuonna 2019 keskimäärin 85,7% [30].
[28] Hangon kaupungin tilinpäätös 2018 s. 4
[29] Hangon kaupungin tilinpäätös 2019 s. 4
[30] Hangon kaupungin tilinpäätös 2019 s. 12
Kokosin vuosien 2013-2020 talousarvioista ja tilinpäätöksistä graafin, joka kuvaa käyttöasteen kehitystä. Asuntoja on myyty keskellä vuotta, eivätkä luvut siksi ole luotettavia, mutta antavat kuvan Vuokratalojen käyttöasteen kehityksestä ja myyntien vaikutuksista siihen:
Nähdään, että Pitkäkatu 25-29 (Jarl) ja sen tyhjien asuntojen myyminen tuotti haluttua tulosta. Käyttöaste parani hetkeksi. Östergårdinkatu 1-3 (Gunnarsäng), Telkäntie 10 (Arviiri) ja Suokatu 14-16 (Heinähanko) myymiset eivät kuitenkaan parantaneet Vuokratalojen käyttöastetta. Tilanne oikeastaan vain paheni. Tähän syynä oli varmasti se, että kaikki myydyt talot jäivät vuokra-asuntokäyttöön ja väkiluvun kutistuessa Hangossa oli yhä enemmän vuokra-asuntoja asukaslukuun nähden. Vuokratalot eivät pärjänneet tässä kilpailussa.
Isännöitsijän mukaan Vuokrataloilla oli useita liian suuria asuntoja ja virheellinen maine kalliina vuokranantajana. Lisäksi asuntolainakorot olivat tuolloin erittäin matalat ja monet perheet valitsivat asunnon ostamisen vuokraamisen sijaan, mikä jätti suurimmat vuokra-asunnot tyhjilleen. Vuokra-asuntoja oli Hangossa liikaa [27]. Ei ollut siis yllättävää, että Valtiokonttori pyysi tuolloin harkitsemaan vuokra-asuntojen poistamista markkinoilta pysyvästi purkamalla niitä. Ikoninen Narvikinkatu 10 (Sillen) olikin tarkoitus purkaa [31].
[31] Svenska Yle / Västnyland / 7.6.2021
2020: Velkasaneeraus jatkuu, mutta investointikykyä ei ole
Vuonna 2020 Hangon Vuokratalot haki helpotusta taloudelliseen ahdinkoonsa pyytämällä kaupunkia ottamaan haltuunsa Tornikatu 7 (Seniori) kiinteistön ja samalla vastuun sen tulevista suurista ja tekemättä jääneistä korjauksista. Vuokratalot pyysi myös 0,5 miljoonan euron lainaa hankkiakseen maalämmön Suokatu 15-17 (Suopursu) ja Halmstadinkatu 37 (Pikkuorava) kiinteistöihin. Kaupunginhallitus antoi helpotuksia olemassa olevien lainojen takaisinmaksuun, mutta ei halunnut ottaa Tornikatu 7 (Seniori) kiinteistöä haltuunsa tai antaa enempää kaupungin rahaa Vuokrataloille, ennen kuin varmistuttaisiin saneerausohjelman toimivuudesta [32]. Vuonna 2021 kaupunginhallitus antoi viimein suostumuksensa 130 000 euron lainaamisesta vanhusrahastosta Tornikatu 7 (Seniori) korjauksia varten. Samalla se halusi, että Vuokratalot tarkistaa Valtiokonttorilta, hyväksyykö se Halmstadinkatu 34 (Flundran) ja Halmstadinkatu 38 (Simpan) myymisen. Näille kahdelle talolle oli ilmaantunut ostajaehdokas [33].
[32] Svenska Yle / Västnyland / 7.3.2020
[33] Svenska Yle / Västnyland / 21.5.2021
-Kuntavaalit 13.6.2021 – Valtuusto vaihtuu-
2021: Uutta lainaa, uusi konsultti ja asuntoja myyntiin
Kesällä 2021 tyhjä Narvikinkatu 10 (Sillen) kiinteistö sai ostajaehdokkaan. Akuutissa rahapulassa purkukustannusten muuttuminen mahdollisiksi myyntituotoiksi oli lottovoitto [31]. Sen mahdollisuutta saada Valtiokonttorilta vapautus arava-säädöksistä pidettiin todennäköisempänä, kuin Halmstadinkatu 34 (Flundran) ja Halmstadinkatu 38 (Simpan) kohdalla [34]. Vuosikausien talouden tervehdyttämistoimenpiteistä huolimatta Vuokratalojen talous oli edelleen huono ja kaupunginhallitus päätti hankkia apua ulkopuoliselta taholta. Kaupunki päätti käyttää 18 000 euroa yhtiön taloudellisen tilan ja toimenpiteiden kartoittamiseksi. Tekijäksi valikoitui konsulttiyhtiö Inspira [35]. Narvikinkatu 10 (Sillen) päätettiin myydä ja Vuokratalot sai 230 000 euron lainan Hangon kaupungilta [36]. Inspiran selvitys valmistui: Yhtiöllä ei tulisi olemaan rahaa tarvittaviin talojen peruskorjauksiin. Lainatarve oli noin 2-3 miljoonaa euroa, jotta talojen peruskorjaukset saataisiin suoritettua. Velkasaneerausohjelman aikana yhtiö ei saanut ulkopuolista rahoitusta, vaan kaupungin olisi lainattava korjauksiin tarvittavat varat. Tässä vaiheessa Vuokratalot oli kaupungille velkaa jo 1,9 miljoonaa euroa [37].
[34] Svenska Yle / Västnyland / 5.9.2021
[35] Svenska Yle / Västnyland / 27.9.2021
[36] Svenska Yle / Västnyland / 30.11.2021
Hangö hyreshus säljer Sillen och får ett lån av staden | Västnyland | Svenska Yle
[37] Hangon kaupungin tilinpäätös 2021 s. 5 ja 147
2022-2023: Viimeisin laina ja velkasaneerauksen loppu
Miljoonien lisälainoitusta ei onneksi tarvittu. Epätoivoisen tilanteen pelastivat korona-ajan lisääntynyt vuokra-asuntojen kysyntä ja lakimuutos, jonka myötä velkasaneeraus oli edullisempi lopettaa, kuin jatkaa sitä. Uusi lainsäädäntö mahdollisti anoa laina-aikojen pidentämistä. Vuokratalot laati uuden lyhennyssuunnitelman, jossa yhtiölle jäisi noin 100 000 euroa enemmän vuodessa käytettäväksi tarvittaviin korjauksiin. Vuokratalot tarvitsisi vielä yhden lainan kaupungilta, mutta sen jälkeen sen pitäisi pärjätä omillaan [38]. Lainoittamista ei vastustettu, mutta viimeisen 480 000 euron lainan antaminen osoittautui silti odotettua vaikeammaksi. Päätös saatiin vasta joulukuussa 2022 ja sitten jäätiin odottamaan Valtiokonttorin päätöstä vapaaehtoisen velkasaneerauksen lopettamisesta [39]. Vuokratalot sai nostettua lainansa seuraavan vuoden alussa, aloitettua tarvitsemansa remontit ja 2018 alkanut vapaaehtoinen velkasaneeraus oli viimein päättynyt [40]. Hangon vuokratalot katosi paikallisuutisten otsikoista ja alkoi nykyinen vakaampi aika.
[38] Svenska Yle / Västnyland / 15.5.2022
[39] EU / 14.12.2022
Vuokrataloyhtiön lainoittaminen oli talousarviota hankalampi asia Hangossa – Etelä-Uusimaa
[40] Svenska Yle / Västnyland / 2.2.2023
Mitä tästä opimme?
Hangon Vuokratalot Oy kävi reilussa kymmenessä vuodessa valtavan mankelin läpi ja tuli sieltä ulos kolmasosan pienempänä ja vasta nyt uskaltaa kirjoittaa, että tilanne on parantunut. Vakauttamisessa oli mukana useita ihmisiä: kaupungin johtavat virkamiehet, kaupunginhallitus, yhtiön oma hallitus, yhtiön toimitusjohtaja ja Hangon kaupunginvaltuusto. Vakiona pysyi lopulta ainoastaan yhtiön toimitusjohtaja, joka jatkaa edelleen. Vuokratalojen talouden vakauttaminen on esimerkki siitä, mitä puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä ja pitkäjänteisellä yhteisestä päämäärästä kiinnipitämisellä voi saavuttaa. Kuitenkin ratkaiseviksi tekijöiksi toimenpiteiden rinnalle nousivat myös yhtiön ja kaupungin päätöksenteosta riippumattomat asiat. Meillä kävi valtava tuuri. Oli prosessin lukuisista käänteistä mitä mieltä tahansa, voivat kaikki varmasti olla yhtä mieltä siitä, että tätä mankelia ei haluta kokea enää koskaan uudestaan. Siksi alun uutisartikkelin viimeinen lause on mielestäni talouden näkökulmasta kaikkia siinä lueteltuja rahasummia merkittävämpi:
Hangon kaupunginhallitus päätti 1.6.2026 käynnistää sulautumisen valmistelun ja samalla arvioida laajenevan vuokrataloyhtiön taloudellista kantokykyä.
Siksi on perusteltua suunnitella ensin pääomittaa Pitkäkatua 43:a ja laittaa vanhoja lainoja poistoihin. Mutta mitä tulee Pitkäkatu 43:een, se vaatiikin jo oman kirjoituksensa.
Hangon Vuokratalojen hallitukseen kuuluu 5 jäsentä, jotka kuluvalla valtuustokaudella ovat:
Jukka Väisänen (KOK), puheenjohtaja
Birgitta Gran (Vasemmistoliitto)
Keijo Larila (SDP)
Pertti Ruuska (PS)
Tom Kullberg (RKP)
Moi, olen Sami Laine, Hangon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas ja Hangon sosialidemokraattisen valtuustoryhmän jäsen. Pyrin kirjoittamaan asioista mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla ja joukkoon mahtuu mielipiteitäkin. Kiitos, kun luit ja toivottavasti tästä on hyötyä, kun muodostat oman kantasi.