Avainsana: Lainat

Hangon lainan määrä ohjaa vahvasti kaupungin päätöksentekoa. Asiasta ei kuitenkaan käydä julkisesti sen syvällisempää keskustelua, vaikka aihetta mielestäni olisi. Lähdin vastailemaan aihetta koskeviin kysymyksiin. Toivottavasti koet tämän luettuasi olevasi paremmin kartalla kaupunkisi asioista.

Kuinka paljon kaupungilla on lainaa?

Hangon kaupungin lainakanta on pienentynyt huipustaan. Vuonna 2019 kaupungin lainakanta oli 64,3 miljoonaa, vuonna 2025 se oli 46,3 miljoonaa. Koska kunnat ovat väestöltään hyvin eri kokoisia, on tapana mitata velkaa asukasta kohden. Hangolla oli vuonna 2025 velkaa 6 073 €/asukas ja Hangon kuntakonsernilla eli tytäryhtiöt mukaan laskettuina 6 601 €/asukas. Manner-Suomen kunnissa oli vuonna 2024 velkaa keskimäärin 3 488 €/asukas ja kuntakonsernilla 7 562€/asukas. Tilastollisesti kaupungin lainamäärä asukasta kohden on korkea.

Paljonko kaupungin lainakannasta maksetaan korkoa?

Kaupunki maksoi lainoistaan korkoja noin 1,2 miljoonaa euroa. 25 miljoonaa euroa kaupungin lainoista on kuitenkin suojattu koronvaihtosopimuksilla. Sopimuksilla kaupunki maksaa pankille lainoistaan kiinteää korkoa ja pankki taas kaupungille takaisin vaihtuvaa korkoa. Korkojen vaihtelun mukaan lainoista maksetaan sitten joko kiinteää korkoa enemmän kuluja tai saadaan hyvitystä. Vuonna 2025 kaupunki sai hyvitystä noin 350 000 euroa. Tästä syystä varsinaiset korkokulut vuodelle 2025 olivat lopulta maksettuja korkoja pienemmät, 848 000 euroa. Kaupunki saa lainakannastaan kuitenkin myös korkotuottoa.

Paljonko kaupungin lainakannasta saadaan tuottoa?

Vuoden 2025 tilinpäätöstä luettaessa lainakannasta todetaan seuraavaa: Kaupungin nettorahoituskulut olivat vuonna 2025 +1,6 milj. €. Rahoitustuotoista jäi siis rahoituskulujen jälkeen voittoa. Tämä saattaa yllättää. Tarkalleen ottaen kaupunki sai vuonna 2025 korkotuottoja 1 798 000 euroa. Näin ollen 848 000 euron korkokulujen jälkeen lainakanta tuotti kaupungille korkoa 950 000 euroa. Loput tuotot olivat muita rahoitustuottoja, kuten satamasta saatu puolen miljoonan osinko ja sataman osuus Korsmaninkadun alikulkutunnelin taannoisesta investoinnista.

Mistä kaupunki saa niin paljon korkotuloja?

Kaupungin saama korkotuotto johtuu lähes kokonaan siitä, että vuonna 2014 osana sopimusta, jolla kaupunki luovutti silloisen sataman liikelaitoksen toiminnan uudelle satamayhtiölle, sovittiin lainasopimuksesta, jolla kaupunki lainasi satamalle kymmeneksi vuodeksi 28,7 miljoonaa euroa. Valtuusto antoi lainalle kymmenen vuoden pidennyksen vuonna 2023 ja tuon päätöksen myötä laina-aika päättyy 2033 lopussa. Vuonna 2025 tarkalleen ottaen 28 723 500 euron lainasta kaupunki sai yhteensä 1 749 261,16 euroa korkotuloja. Laskinta käyttäen lainan korkoprosentiksi saadaan 6 prosenttia.

Onko tällainen velkasuhde yleinen ja missä menee laillisuuden raja?

Lukuisat kaupungit ovat lainanneet yhtiöittämisen yhteydessä tytäryhtiöilleen huomattavia summia rahaa. Lainasta ne perivät yleisesti 5-6 prosentin korkoa. Korkotulot ovat merkittäviä. Esimerkiksi Jyväskylä sai Alva-yhtiöistään lähes 57 miljoonaa euroa korkotuloja vuosina 2015-2020. Korkea korko selittyy sillä, että kuntaomisteiset tytäryhtiöt toimivat kilpailutilanteessa markkinoilla, joten ne eivät voi saada kunnalta sellaista taloudellista tukea, mitä muut yhtiöt eivät omistajiltaan saisi. Velan korko ei saa olla liian korkea tai se olisi peiteltyä osingonjakoa yhtiöltä kaupungille. Velan korko ei saa olla liian alhainen tai se olisi kiellettyä tukea kaupungilta yhtiölle.

Onko kaupungilla enemmänkin konsernin sisäistä lainaa?

Sataman lainan lisäksi Hangon kaupunki on lainannut myös tytäryhtiöilleen Hangon Vuokratalot Oy:lle yhteensä 2,477 miljoonaa euroa ja Kiinteistö Oy Pitkäkatu 43 Fastighets Ab:lle 0,329 miljoonaa euroa. Hangon Vuokrataloja ja Pitkäkatua on lainoitettu useassa erässä. Vuokrataloille myönnettiin viimeisimpänä 480 000 euron laina kymmeneksi vuodeksi vuonna 2022 osana yhtiön talouden tervehdyttämistä ja Pitkäkadulle myönnettiin 100 000 euron laina vuonna 2025 hissitornien rakennusvirheiden korjaamiseksi. Yhteenlaskettuna edellä mainittujen kaupungin tytäryhtiöiden eli sataman, vuokratalojen ja pitkäkadun lainat kaupungille muodostavat 31,5 miljoonan osuuden kaupungin 46,3 miljoonan euron lainakannasta.

Mistä loppuosa kaupungin lainakannasta muodostuu?

Jäljelle jäävät 14,8 miljoonaa ovat kolmen vuoden kiinteäkorkoista lainaa, josta kertyy kaupungille ainoastaan korkokuluja. Kaupunki otti lainan vuoden 2024 alussa lainakannan suojaamiseksi korkojen vaihteluilta. Lainalla maksettiin takaisin vastaava määrä kuntatodistusluottoja, joten toimenpide ei muuttanut kaupungin lainamäärää. Tämän myötä koko kaupungin lainakanta oli suojattu. Yhdessä tytäryhtiöiden kaupungilta lainaamien 31,5 miljoonan euron kanssa tämä 14,8 miljoonaa muodostaa koko kaupungin 46,3 miljoonan lainakannan.

Lainoja lyhennettäessä kaupunki on lyhentänyt aina niitä lainoja, joista kaupunki ei saa korkotuottoa.

Mihin tarkoituksiin kaupunki on ottanut lainaa?

Vuosi 2023 oli taloudellisesti hyvä ja kaupunki uskalsi tehdä suuria investointeja. Näiden investointien kattamiseksi lainakanta kasvoi 0,6 milj. €. Vuonna 2019 velat lisääntyivät 3,9 milj. € rautatien ja Korsmaninkadun kevyenliikenteen alikulkuinvestoinnin takia. Vuonna 2014 kaupunki osti maata ja sataman FNsteelin eli tuttavallisemmin Koverharin konkurssipesältä 10 milj. €:lla. Kaupunki on ottanut lainaa välttämättömiä ja strategisia investointeja varten.

Mitä tapahtuisi mikäli satama maksaisi lainansa takaisin?

Teoriassa, mikäli Hangon satama lyhentäisi lainansa vuoden 2033 lopussa, olisi kaupungin lainakanta enää 17,6 miljoonaa ja laina per asukas jäisi reilusti alle Manner-Suomen kuntien keskiarvon. Hanko sijoittuisi vertailussa paremmin suhteessa muihin kuntiin ja kaupungin lainakanta olisi kuntalaiselle helpommin käsitettävä kokonaisuus. Ilman sataman lainaa Hanko ei kuitenkaan saisi enää suuria korkotuottoja ja joko veroja täytyisi korottaa tai saada vuosittain nykyisiä korkotuloja vastaavia osinkoja, jotta kaupunki voisi säilyttää saman palvelutason. Tilastollisesti parempi 17,6 miljoonan lainakanta ei olisikaan kaupungille yhtä tuottoisa, kuin nykyinen 46,3 miljoonan lainakanta. Lainoja lyhennettäessä kaupunki on lyhentänyt aina niitä lainoja, joista kaupunki ei saa korkotuottoa.

Voiko kaupunki ottaa enää lisää lainaa?

Tällä hetkellä kaupungin lainakanta tuottaa kaupungille korkotuottoa ja lainat on suojattu korkojen vaihteluilta. Kaupungin talous on vakaalla pohjalla. Väestön vähenemisen ennustetaan kuitenkin jatkuvan ja lainamäärää on pitkällä tähtäimellä hyvä vähentää. Kaupungin suuren korjausvelan vuoksi tulee tulevaisuudessa eteen suuria investointeja. Näitä investointeja tehtäessä yksittäisen vuoden investointisumma edellyttää todennäköisesti lainarahoitusta. Kunhan trendi pysyy samana, Hanko voi tarpeen tullen ottaa lisää lainaa.

Mihin investointeihin lainanottoa tullaan tarvitsemaan?

Hangon Casino on yksi kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä, joka on nyt niin kehnossa kunnossa, että pelkästään aivan akuuteimpiin korjauksiin uppoaisi kuntoarvion mukaan miljoonia euroja. Itäsataman rantapenkereet ja laiturit ovat silmämääräisesti korjauksen tarpeessa ja niidenkin korjauskustannukset tullaan mittaamaan miljoonissa. Näissä ja muissa investointihankkeissa on kuitenkin hyvä tiedostaa, että niitä ei voida tehdä kerralla valmiiksi. Kuten kaupungin vesi- ja viemärijohtoverkossa, jonka saneeraus ei pääty koskaan, tulee korjausvelka kuroa umpeen osissa ja arvioida lainarahoituksen tarvetta jokaisessa vaiheessa erikseen. Lopulta on myös myönnettävä, että ennemmin tai myöhemmin kaupungin tulee rakentaa myös uutta, esimerkiksi uusi koulu, niin hurjalta kuin se laskevien lapsilukujen kaupungissa tarkoittaakin, sillä yksikään rakennus ei ole ikuinen.

Moi, olen Sami Laine, Hangon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas ja Hangon sosialidemokraattisen valtuustoryhmän jäsen. Pyrin kirjoittamaan asioista mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla ja joukkoon mahtuu mielipiteitäkin. Kiitos, kun luit ja toivottavasti tästä on hyötyä, kun muodostat oman kantasi.