Hangossa laaditaan parhaillaan ensi vuoden budjettia. Tässä vaiheessa talousluvut muuttuvat valinnoiksi. Samalla on hyödyllistä tarkastella taloustieteen peruskäsitettä, joka vaikuttaa päätöksentekoon jatkuvasti: vaihtoehtoiskustannusta.
Taloustieteessä vaihtoehtoiskustannuksella tarkoitetaan sitä hyötyä, joka jää saamatta, kun resurssi käytetään johonkin muuhun vaihtoehtoon. Yksinkertaisesti sanottuna yhden asian valitseminen tarkoittaa, että jostakin toisesta luovutaan. Raha, aika ja henkilöstö ovat rajallisia resursseja, joten niiden käyttö edellyttää valintoja.
Budjettikeskusteluissa huomio kiinnittyy yleensä siihen, mitä päätetään tehdä. Yhtä tärkeää on tarkastella sitä, mitä päätöksen vuoksi jää tekemättä.
Ajatellaan esimerkiksi, että kunta päättää rakentaa uuden koulun. Jos investointi maksaa 15 miljoonaa euroa, on kysyttävä, onko kunnalla siihen varaa ja mitä investoinnilla saavutetaan.
Uusi koulu voi tarjota terveelliset ja toimivat tilat sekä korvata rakennuksia, joihin olisi muuten tarvittu mittavia korjauksia. Se voi vähentää tulevaa korjausvelkaa ja ylläpitokustannuksia. Tällöin investoinnin arvioinnissa on huomioitava sekä sen kustannukset että pitkän aikavälin hyödyt.
Samaan aikaan 15 miljoonaa euroa ei ole käytettävissä muihin tarkoituksiin. Sillä voitaisiin esimerkiksi parantaa katuverkkoa, uusia vesihuoltoa, korjata muita rakennuksia tai lyhentää velkaa.
Vaihtoehtoiskustannus tekee tämän näkyväksi. Investointia ei pidä tarkastella vain sen hinnan perusteella, vaan myös sen mukaan, mitä sillä saavutetaan ja mistä muusta samalla luovutaan.
Sama koskee velan lyhentämistä. Jos kunta käyttää enemmän rahaa velan nopeampaan lyhentämiseen, jokin investointi voi siirtyä myöhemmäksi. Vastineeksi velka ja korkomenot voivat pienentyä ja taloudellinen liikkumavara vahvistua.
Kumpikaan vaihtoehto ei ole automaattisesti oikea tai väärä. Ratkaisu riippuu tavoitteista, käytettävissä olevista resursseista ja päätösten vaikutuksista.
Tavoitteet ohjaavat valintoja
Vaihtoehtoiskustannus on taloustieteessä neutraali käsite, mutta päätöksenteossa valintoja ohjaavat myös kunnan tavoitteet ja arvot.
Jos painotetaan talouden vakautta, velan lyhentäminen voi olla perusteltua. Jos tavoitteena ovat terveelliset koulutilat ja toimiva palveluverkko, koulun rakentaminen voi olla perusteltu investointi. Elinvoimaan, ympäristöön tai muihin tavoitteisiin liittyvät painotukset voivat puolestaan johtaa erilaisiin ratkaisuihin.
Vaihtoehtoiskustannus ei siis kerro, mikä päätös on oikea. Se auttaa arvioimaan, mitä yhden vaihtoehdon valitseminen merkitsee muiden vaihtoehtojen kannalta.
Kun arvioidaan esimerkiksi investointia tai säästötoimenpidettä, on hyödyllistä kysyä:
- Mitä päätöksellä saavutetaan?
- Mistä muusta joudutaan luopumaan?
- Millaisia kustannuksia tai hyötyjä päätöksellä voi olla pitkällä aikavälillä?
- Mihin oletuksiin vaikutusarvio perustuu?
Kaikki investoinnit eivät automaattisesti lisää kasvua, eivätkä kaikki säästöt paranna kunnan taloutta pitkällä aikavälillä. Siksi päätöksiä on tarkasteltava kokonaisuutena.
Strategia näkyy budjetissa
Kunnan strategiassa määritellään tavoitteet ja suunta. Talousarviossa päätetään, mihin rahaa käytetään. Näiden tulisi tukea toisiaan.
Kuntalain mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa. Talousarvio onkin keskeinen väline, jolla strategiset tavoitteet muutetaan käytännön toiminnaksi.
Strategia kertoo, mitä halutaan saavuttaa. Budjetti kertoo, millaisia resursseja tavoitteiden saavuttamiseen osoitetaan.
Myös se, mitä budjetissa ei ole, voi olla merkityksellistä. Jos strategiassa asetetaan tavoitteita esimerkiksi elinvoiman, hyvinvoinnin tai palveluiden kehittämisen suhteen, talousarviossa on tärkeää arvioida, ovatko tavoitteiden toteuttamiseen varatut resurssit riittäviä.
Budjetti ei siis ole vain numerolista tuloista ja menoista. Se kuvaa myös kunnan tavoitteita ja niiden välistä tärkeysjärjestystä.
Talous mahdollistaa toiminnan
Kuntatalouden on oltava kestävällä pohjalla. Velkaa on hallittava, investointeja priorisoitava ja palveluiden rahoitus turvattava. Talous ei kuitenkaan ole kunnan toiminnan ainoa tavoite, vaan väline hyvinvoinnin, elinvoiman ja kestävien palveluiden edistämiseen.
Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Kunnan päätökset vaikuttavat usein vuosikymmeniä eteenpäin. Tämän päivän säästö voi myöhemmin johtaa suurempiin kustannuksiin, jos korjauksia lykätään liian pitkään. Toisaalta investointi voi näyttää suurelta menoerältä, vaikka sen hyödyt syntyvät vasta vuosien kuluessa.
Siksi budjetissa on tarkasteltava sekä tämän vuoden taloudellista tilannetta että päätösten pidemmän aikavälin vaikutuksia.
Vaihtoehtoiskustannus auttaa jäsentämään tätä kokonaisuutta. Se ei anna valmista vastausta, mutta muistuttaa tarkastelemaan päätöksen molempia puolia:
Mitä valitsemme? Mitä jätämme valitsematta? Ja mitä siitä seuraa?
Näitä kysymyksiä kannattaa mielestäni kysyä ennen kuin katsomme vain budjetin loppusummaa.
Näiden ajatusten kanssa kohti illan budjetti-iltakoulua.
Ja lopuksi pieni muistutus: myös tämän tekstin lukeminen oli vaihtoehtoiskustannus.
Aika, jonka käytit tähän, oli pois jostakin muusta.
Toivottavasti se oli hyvä sijoitus. Mukavaa alkanutta syksyä!
