Asiasta tulee puheenaihe useimmiten vasta, kun joku kirjoittaa siitä. Ennen kuin jatkat lukemista, muista että kaupungin pöytäkirjat ovat saatavilla Dynasty-tietojärjestelmästä ja se on luotettavin lähde kaupungin päätöksentekoon liittyen. Tämä on vain yhden ihmisen tiivistelmä.
Lappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaavoitus on ollut keskeytettynä, mutta käynnistettiin uudelleen ympäristölautakunnan päätöksellä 11.6.2026. Kaavan on tarkoitus valmistua 2027. Sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) tuotiin nyt tiedoksi kaupunginhallitukselle. OAS antaa perustiedot kaavahankkeesta ja sen valmistelusta osallisille. Osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Heitä ovat esimerkiksi asukkaat, viranomaiset ja yhdistykset. Voit lukea sen kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.
Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Lappohjan Virtaniemen vuokrasopimusta jatketaan
Lappohjan Virtaniemen alue on ollut vuokrattuna Port of Lappvik-nimiselle yritykselle vuodesta 2022 lähtien. Vuokra-aikaa esitettiin jatkettavaksi 30 vuodella vuonna 2023, mutta valtuusto päätti palauttaa asian valmisteluun. Toisen kerran vuokra-aikaa esitettiin jatkettavaksi 31.12.2032 saakka tämän vuoden kesäkuussa, mutta valtuusto päätti palauttaa asian silläkin kertaa. Vuokra-aluetta havainnollistavaa aluekarttaa on nyt selkeytetty ja asia etenee jälleen valtuuston päätettäväksi.
Mehiläinen Oy on toiminut kaupungin henkilöstön työterveyshuollon palveluiden tuottajana 1.1.2022 lukien. Mehiläinen on ollut pidetty ja sairauspoissaolot ovat kääntyneet laskuun. Sopimuskausi päättyy 31.12.2026 ja siihen sisältyy 1 + 1 vuoden optiot jatkaa sopimusta. Kaupunki ottaa nyt käyttöön ensimmäisen optiovuoden.
Hallitusohjelmatavoitteet hyväksyttiin muutoksin
Hanko, Raasepori, Inkoo ja Siuntio ovat valmistelleet yhteiset hallitusohjelmatavoitteet. Se sisältää asioita, joita kunnat yrittävät saada seuraavaa maan hallitusta toteuttamaan. Tavoitteisiin sisältyvät mm. Rantaradan perusparannus, kunnallisveron maksaminen osaksi myös vapaa-ajan asunnon sijaintikuntaan, Raaseporin sairaalan ympärivuorokautinen päivystys ja Lohjan sairaalan leikkaus- ja synnytystoiminnan palauttamisen. Ohjelma löytyy kokonaisuudessaan alla olevan linkin takaa:
Hangon, Raaseporin, Inkoon ja Siuntion yhteiset hallitusohjelmatavoitteet: 2026828-5-28627.PDF
Puheenjohtaja Edvard Lindfors ehdotti Susanne Kollinin tukemana, että varke-kriteerit asumisprojektien valtiontukeen laajennetaan niin että myös Länsi-Uudellamaalla on mahdollista hakea ja saada avustusta. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti tällä lisäyksellä.
Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että se nimittää ympäristölautakuntaan uuden varajäsenen
RKP:n Yrjö Sahlstedt muuttaa pois Hangosta ja hän on anonut eroa ympäristölautakunnan varajäsenyydestä. Sahlstedt on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran paikallispolitiikassa. Hänet valittiin kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 2008. Ympäristölautakunnan lisäksi Sahlstedtin tilalle tarvitaan uusi varajäsen myös vanhusneuvostoon.
Suomen Vapaasatama Oy:llä ylimääräinen yhtiökokous
Edvard Lindfors valittiin kaupungin edustajaksi Suomen Vapaasatama Oy – Finlands frihamn Ab:n osakkeenomistajien ylimääräiseen yhtiökokoukseen 20.8.2026. Hangon kaupunki on yksi Suomen Vapaasatama Oy:n osakkeenomistajista. Yhtiökokousedustajan tehtävä on edustaa osakkeenomistajaa yhtiökokouksessa. Lisää tietoa yhtiöstä löytyy alla olevasta linkistä:
Vuoden 2026 tuloslaskelma näyttää kääntyvän plussan puolelle
Kaupunginhallitus sai tiedokseen talousarvion osavuosikatsauksen kuukausille 1-6/2026, Katsauksen ennusteen mukaan näyttää siltä, että kaupunki tulee saamaan suunniteltua enemmän tuottoja ja toimintakulut tulevat olemaan suunniteltua alhaisemmat. Ennusteen mukaan kaikki toimialat tuottavat tänä vuonna budjetin mukaisesti tai sitä paremmin. Osavuosikatsaus löytyy kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä:
Kaupunginhallitus sai tiedokseen Työ- ja elinkeinolautakunnan pöytäkirjan. Lautakunta huolehtii Hangon, Raaseporin ja Inkoon muodostaman työssäkäyntialueen työvoimapalvelujen järjestämisestä, sekä Raaseporin ja Inkoon yrityspalveluiden järjestämisestä. Lisäksi tiedoksi tuotiin Elinvoimakeskuksen sopimus kuntaan ohjaamisesta ja kotoutumisen edistämisestä.
Työ- ja elinkeinolautakunnan pöytäkirja 11.8.2026: Pöytäkirja
Matkailu on Hangon talouden kolmas kivijalka satamatoiminnan ja teollisuuden ohella. Visit Hangon tilaaman matkailutulo- ja työllisyysraportin mukaan vuonna 2024 Hangon välitön matkailutulo oli 14,2 miljoonaa euroa, noin 1,5% enemmän kuin 2023 [1]. Hangon kaupungin omistama tytäryhtiö Visit Hanko Finland toimii matkailualalla, mutta kuinka Hangon talouden kolmas kivijalka näkyy välittömästi sen tai sitä kautta kaupungin kukkarossa? Otetaan siitä selvää, mutta tietenkin ensiksi:
Visit Hanko Finland Oy Ab, on 100 % Hangon kaupungin omistama osakeyhtiö [1]. Aiemmin yhtiö oli nimeltään Oy Hansea DC Ab, ennen nimenvaihdosta yhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa loppuvuodesta 2025 [2]. Visit Hanko hoitaa Hangon matkatoimistoa [3] ja sillä on kolme työntekijää; Matkailupäällikkö, matkailu- ja markkinointikoordinaattori ja matkailutiedottaja [4]. Lisäksi se palkkaa kesätyöntekijöitä [5]. Visit Hanko koordinoi matkailualueen kehitystä ja markkinoi alueen kokonaisuutta oman budjettinsa mukaisesti viestinnän, markkinoinnin, mielikuvan vahvistamisen, matkailuneuvonnan ja alueyhteistyön kautta [6]. Joulukuussa 2025 Visit Hanko sai Sustainable Travel Finland (STF) -merkin pitkäjänteisestä vastuullisen matkailun kehittämisestä. Merkistä matkailija tunnistaa kestävät toimijat Hangossa [7]. Visit Finland itse on jo palkittu vuosittain uusittavalla (STF) -merkillä kahtena vuotena peräkkäin, mutta nyt merkki annettiin Hangolle matkailualueena, vasta kolmantenatoista matkailualueena Suomessa [8].
[2] Hangon kaupunginvaltuuston pöytäkirja 15.09.2025/Pykälä 262
Visit Hanko toimii voittoa tavoittelemattomasti ja käyttää resurssinsa Hangon matkailun kehittämiseen tavoitteenaan, että matkailusta syntyvä tulo jää alueelle paikallisten yritysten ja yhteisöjen hyväksi [1]. Kaupunki on asettanut yhtiölle tavoitteeksi, että yhtiön vuosikulut eivät ylitä sen tuloja, ja että hallituksen työskentely ja päätöksenteko on tuloksellista ja sujuvaa. Vuonna 2025 Visit Hangon liikevaihto oli 255 000 euroa [9] ja tilikauden tulos -2 382,04 euroa, tavoite ei toteutunut. Muut tilikauden tavoitteet kuten Sustainable Travel Finland -merkin saaminen toteutuivat ja hallituksen työskentely oli sujuvaa [10]. Visit Hangon taloudellinen tavoite on viimeisten viiden vuoden aikana toteutunut vuosina 2021, tulos 4 201,53 euroa [11] ja 2024, tulos 955,25 euroa [12]. Vuoden 2022 tulos oli -141,81 euroa [13] ja vuoden 2023 tulos -763,74 euroa [14]. Lähellä ollaan kuitenkin oltu joka vuosi.
[9] Suomen asiakastieto Oy: Visit Hanko Finland Oy Ab taloustiedot
Visit Hangon liikevaihto muodostuu myyntituloista sekä kaupungin avustuksesta [3]. Hangon kaupunki korotti avustusta viimeksi 160 000 eurosta 190 000 euroon vuonna 2022. Avustus on kaupungin keskushallinnon budjetissa kirjattu elinkeinotoiminnan kehittämisen kustannuksiin sisältyvänä maksuosuutena/ palvelunostokorvauksena [15]. Vuoden 2025 tilinpäätöksen mukaan Visit Hanko laskutti kaupunkia yhteensä 190 402,64 euroa, lähinnä toimintatukea [16]. Asettamalla taulukkoon yhtiön vuosittainen liikevaihto [9] ja toimintatuet saadaan siis näiden tietojen mukaan tietää yhtiön vuosittaiset myyntitulot:
[15] Hangon kaupungin talousarvio ja suunnitelma 2022 – 2024 s. 19-20
Visit Hangon verkkokauppa myy kirjoja, matkamuistoja ja kalastuslupia [17]. Lisäksi Visit Hanko myy pääsylippuja vesitorniin [18]. Vesitornin kävijämäärä oli vuonna 2024 noin 12 500 asiakasta [19]. Voidaan olettaa, että merkittävä osa yhtiön myyntituloista muodostuukin juuri pääsylipputuloista ja tuloja on yritetty maltillisesti lisätä vuosien aikana. Tänä kesänä aikuisten ja 12 vuotta täyttäneiden lippu maksaa 5€/hlö, 6-11-vuotiaiden lippu 2€/hlö ja alle 6-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi [18]. Vuonna 2021 lipun hinta oli 3 €, alle 7-vuotiaat lapset pääsivät ilmaiseksi ja ryhmähinta (minimi 4 hlö) oli 2,5 € [20]. Yhtiön liiketoiminta on melko pientä, mutta tasaista.
Voidaan nähdä, että koronan puhkeamisen jälkeisen notkahduksen jälkeen toiminta on ollut tasaista. Oma pääoma on pysynyt suunnilleen samana, mutta vieraan pääoman osuus on tasaisessa nousussa. Yhtiön velka siis kasvaa. Yhtiön omavaraisuusaste on kuitenkin erinomainen 72% [9]. Paine kasvattaa vieraan pääoman osuutta tai syödä omaa pääomaa tulee tällä trendillä kasvamaan. Jo pelkästään inflaation vuoksi Visit Hanko tarvitsee tulevaisuudessa suurempaa liikevaihtoa säilyttääkseen nykyisen palvelutasonsa. Vuodesta 2022 myönnetty 190 000 euron avustus on tänä päivänä ostovoimaltaan enää reilun 175 000 sen ajan euron arvoinen [22]. Hangon matkailustrategian kärkiteemat eli matkailun ympärivuotisuuden vahvistaminen, kansainvälisen matkailun edistäminen ja alueellinen yhteistyö ja markkinointi [23] vaativat toteutuakseen nekin lisää resursseja.
Visit Hangon kannalta vähiten vaikea tie eteenpäin on, että kaupunki nostaa sille antamansa avustuksen määrää, kuten tehtiin 2022. Silloin avustusta täytyy antaa vuosittain ja joku päivä sitä täytyy taas nostaa. Vaikeampi, mutta Visit Hangon voittoa tavoittelemattoman toiminnan kannalta ymmärrettävä ratkaisu olisi ottaa se osaksi kaupungin organisaatiota. Tarkastuslautakunta toistikin viimeksi vuonna 2024 näkemyksensä siitä, että yhtiön toimintaa olisi jatkossa tarkoituksenmukaista hoitaa kaupungin omana toimintana [24]. Se ei kuitenkaan vaikuta siihen, että toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii kaupungilta lisää rahaa. Yhtiön nykyinen liiketoiminta on liian pientä, jotta sen tuottamien tulojen kasvattaminen hintoja nostamalla yksin auttaisi. Uuden myyntituloja tuottavan toiminnan aloittaminen taas vaatisi vielä enemmän rahaa ja resursseja. Kaupungin kannalta taloudellisesti kannattavin, mutta Visit Hangolle kaikista vaikein vaihtoehto olisi tuotteistaa sen olemassa olevaa toimintaa.
[24] Hangon kaupungin arviointikertomus 2024 s. 12
Visit Hanko on pieni organisaatio, jossa on töissä huippuammattilaisia, jotka tekevät huipputyötä rajallisilla resursseilla. He kehittävät matkailua ja tekevät sille strategisia linjauksia tiiviissä yhteistyössä yritysten, yhdistysten ja matkailualan toimijoiden kanssa. He hoitavat matkailutoimiston sosiaalista mediaa, verkkosivuja ja verkkokauppaa. He suunnittelevat ja toteuttavat markkinointimateriaaleja ja valokuvaavat. He tekevät asiakaspalvelutyötä, tiedottavat ja uutisoivat ja kokoavat tapahtumavinkkejä ja tekevät niiden vaatimaa kielenkäännöstyötä [4]. Visit Hanko edistää kestävää matkailua, rakentaa sateenkaariystävällisempää Hankoa [25] ja on saanut työstään tunnustusta. Visit Hanko tekee työtä koko Hangon matkailualalle ja siitä syntyvä tulo jää alueelle paikallisten yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Tämän tuotteistaminen kuulostaa itsestään selvältä, käytetty raha kasvattaa muiden jakamaa kakkua, mutta se on reiteistä vaikein: Kuinka saada myytyä yrityksen nykyinen palvelukattaus siten, että siitä ollaan valmiita maksamaan, kun se on aina annettu ilmaiseksi?
Olemme Visit Hangon suhteen edelleen samassa tilanteessa, kuin entisen matkailupäällikön haastattelun aikaan vuonna 2018 [26]:
”Matkailussa voitaisiin saada vielä paljon parannusta aikaan, mutta se edellyttää enemmän resursseja ja varsinkin sitä, että niin kaupunki kuin yrittäjätkin sitoutuvat tavoitteisiin.”
[24] Hangon kaupungin arviointikertomus 2024 s. 12
Visit Hangon hallitukseen kuuluu 7 jäsentä, kolme Hangon yrittäjien edustajaa ja neljä päättäjää. Kuluvalla valtuustokaudella päättäjät ovat:
Linda Westerlund (SDP), puheenjohtaja Linda Baarman (SDP) Elina Lahtinen (RKP) Kjell Wiberg (RKP)
Moi, olen Sami Laine, Hangon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas ja Hangon sosialidemokraattisen valtuustoryhmän jäsen. Pyrin kirjoittamaan asioista mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla ja joukkoon mahtuu mielipiteitäkin. Kiitos, kun luit ja toivottavasti tästä on hyötyä, kun muodostat oman kantasi.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue hankolaisin silmin vuonna 2026
Kun Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa, moni hankolainen suhtautui uudistukseen varovaisen toiveikkaasti. Lupauksena olivat yhdenvertaiset palvelut, parempi yhteistyö ja vahvempi perusterveydenhuolto. Vuonna 2026 voimme jo arvioida, miten nuo lupaukset näkyvät Suomen eteläisimmässä kaupungissa.
Hangossa arki näyttää erilaiselta kuin Espoossa. Meillä välimatkat ovat pidempiä, väestö ikääntyy nopeasti ja kesäisin kaupungin väkiluku moninkertaistuu. Samalla palvelujen on toimittava vuoden jokaisena päivänä – myös silloin, kun lähimpään suurempaan sairaalaan on pitkä matka.
Kevään viimeistä aluevaltuuston kokousta sai Hanko isännöidä. Sain monen valtuutetun suusta kuulla ihmetystä siitä että ”onpa Hankoon pitkä matka. ” Tähän en voinut olla kommentoimatta että vieläkin autenttisemman kokemuksen olisi saanut tulemalla julkisilla.
Hankolaiset ovat saaneet kokea, että hyvinvointialueen päätöksenteko on siirtynyt kauemmas paikallisesta arjesta. Kun ratkaisuja tehdään koko Länsi-Uudenmaan näkökulmasta, pienemmän kaupungin ääni voi helposti jäädä suurten kaupunkien varjoon. Siksi on tärkeää, että myös Hangon erityispiirteet tunnistetaan päätöksenteossa.
Vuonna 2026 hyvinvointialue kamppailee edelleen talouden kanssa. Valtion rahoitusmalli ja jatkuvat säästöpaineet pakottavat etsimään tehokkaampia toimintatapoja. Samalla tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja ja kehittää digitaalisia ratkaisuja. Nämä tavoitteet ovat oikeita, mutta niiden onnistuminen mitataan siinä, kuinka helposti hankolainen pääsee lääkärille, hoitajalle tai ikäihmisen tarvitsemiin palveluihin silloin, kun apua tarvitaan. (luvn.fi)
Positiivistakin kehitystä on nähty. Hangon uuden ikääntyneiden asumisyksikön valmistelu kertoo siitä, että kaupungin kasvavaan ikääntyneiden määrään halutaan vastata pitkäjänteisesti. Se on tärkeä investointi tulevaisuuteen ja osoitus siitä, ettei Hanko ole unohtunut hyvinvointialueen suunnitelmissa. (luvn.fi)
Tulevaisuudessa onnistumisen ratkaisee ennen kaikkea luottamus. Asukkaiden on voitava luottaa siihen, että palvelut säilyvät lähellä ja että päätöksissä huomioidaan myös pienempien kuntien tarpeet. Hyvinvointialue ei saa olla vain hallinnollinen organisaatio, vaan sen on oltava aidosti läsnä ihmisten arjessa.
Hankolaisena toivon, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue muistaa, ettei yhdenvertaisuus tarkoita samanlaisia ratkaisuja kaikkialla. Se tarkoittaa sitä, että jokainen saa tarvitsemansa palvelut asuinpaikastaan riippumatta. Hangossa se merkitsee saavutettavia palveluja, toimivaa päivystystä, laadukasta kotihoitoa ja ikäihmisten turvallista arkea.
Vuosi 2026 on osoittanut, että hyvinvointialueella on paljon tehtävää, mutta myös mahdollisuus onnistua. Kun päätöksiä tehdään avoimesti, kuunnellen ja paikalliset olosuhteet huomioiden, myös hankolaiset voivat kokea olevansa tasavertainen osa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta.
Hangon satama on elintärkeä kaupungille ja vahvistaa koko maan elinvoimaa. Sataman menestyminen tarkoittaa koko alueen menestystä. Kerran vuodessa kuitenkin käydään vaihtelevaa keskustelua siitä, kuinka kaupungin pitäisi saada Hangon satamalta enemmän rahaa. Mutta miten usein kuulet siitä, kuinka paljon Hangon satama tuottaa kaupungille joka vuosi? Käydäänpä asia läpi osa-alue osa-alueelta, mutta ensiksi:
Mikä on Hangon satama?
Hangon Satama on merkittävä kansainvälisten merikuljetusten solmukohta. Suomen eteläisimmästä satamasta on suora yhteys avomerelle ja se on johtavassa asemassa nopean linjaliikenteen satamana [1]. Hangon satama oy siirtyi ensimmäisenä Suomessa uuteen aikaan vuoden 2025 alusta ja sen toiminta on täysin hiilineutraalia [2]. Sataman kokonaisliikenteestä merkittävimmän osan muodostavat vienti- ja tuontiteollisuuden kuljetukset. Viennissä kulkee metsä- ja teknologiateollisuuden tuotteita, ja tuonnissa kulutus- ja investointitavaroita, autoja sekä teollisuuden ja kaupan tuotteita [3].
Hangon satamalla menee hyvin. Vuonna 2025 kokonaistavaraliikenteen määrä Hangon satamassa oli 5,4 miljoonaa tonnia, joka tarkoitti 26 % kasvua edellisvuoteen. Tästä ulkomaan tavaraliikenteen vienti oli 3,1 miljoonaa tonnia (kasvua 31 %) ja tuonti 2,2 miljoonaa tonnia (kasvua 19 %). Hangon satama oli Suomen suurin irtoperäsatama (trailereita ilman vetoautoja) vajaalla 200 000:lla yksiköllä suuryksikköliikenteen kasvaessa 18 %. Autotuonti kuitenkin supistui ja tuontimäärä jäi reiluun 70 000 autoon, joka tarkoitti 9 % laskua edellisvuoteen [3]. Hangon sataman tavoitteena on, että yhtiön tulos ennen veroja olisi vähintään 5 % liikevaihdosta. Yhtiön tulos ennen veroja oli vuonna 2025 3,022 milj. € tai 19,8 % liikevaihdosta eli tavoite saavutettiin heittämällä [4]. Yhtiön tulos verojen jälkeen oli 2,32 milj. €, joka oli lähes 1,9 milj. € parempi kuin vuonna 2024 [5].
Hangon kaupunki hyötyy satamasta valtavasti ja saa satamalta rahaa seuraavilla tavoilla:
1. Satama maksaa velastaan korkoa kaupungille
Hangon kaupunki omistaa Hangon sataman. EU:n kilpailusäädöksien mukaan kuntien omistamat kilpailutilanteessa olevat kunnalliset liikelaitokset, kuten satamat tuli yhtiöittää vuoteen 2014 mennessä. Sataman yhtiöittämisestä päätettiin lopullisesti 2013 [6] ja yhtiöittäminen toteutettiin liiketoimintakauppana vuodenvaihteessa. Sataman toiminta siirtyi entiseltä satamaliikelaitokselta uudelle Hangon satama oy:lle keväällä 2014 noin 38,3 miljoonan euron kauppasummalla. Kaupassa kaupunki myi sataman laiturit, rampit ja muut maa- ja vesirakenteet Hangon satama oy:lle käyvällä arvolla. Satama jäi kaupungille velkaa kaupan hinnasta 75% eli 28,7 miljoonaa euroa [7]. Kaupunki lainasi nämä 28,7 miljoonaa euroa satamalle kymmeneksi vuodeksi lainasopimuksella. Valtuusto antoi lainalle kymmenen vuoden pidennyksen vuonna 2023 ja tuon päätöksen myötä laina-aika päättyy 2033 lopussa [8]. Velasta peritään korkoa.
[6] Hangon sataman yhtiöittämisestä päätetään tänään / Yle uutiset 8.10.2013
Hangon satama on yksi satama, joka koostuu kolmesta satamanosasta: Länsisatamasta, Koverharin satamasta ja Ulkosatamasta [9]. Hangon kaupunki omistaa Hangon sataman hallinnoimat maa- ja vesialueet ja vuokraa niitä Hangon satamalle vuokrasopimuksella.
Länsisatamassa maa-alueita oli 2021 noin 45,2 hehtaaria ja vesialueita 36,6 hehtaaria [10]. Vuokra-alueen kokoa kasvatettiin viimeksi 31.12.2024, tosin marginaalisesti [11].
Hangon kaupunki osti Koverharin sataman ja ympäröiviä maa-alueita FNsteelin konkurssipesältä 10 miljoonalla vuonna 2014 ja käynnisti aluella satamatoiminnan [12]. Koverharin satamassa maa-alueita on 44 hehtaaria ja vesialueita vajaat 80 hehtaaria [13].
En löytänyt tätä kirjoitusta varten juurikaan helposti saatavilla olevaa tietoa Ulkosatamasta. Tulliniemen kärjessä sijaitsevasta ulkosatama on kartan perusteella satamanosista pienin ja suurin osa sen vuokra-alueesta on vesialueita, joiden vuokrataso on maa-alueita alhaisempi [10].
Edellä mainittujen tuottojen lisäksi sataman hallitus voi jakaa vielä osinkoa omistajalleen, Hangon kaupungille. Esimerkiksi vuonna 2018 osinkoa jaettiin 0,9 miljoonaa euroa [14], vuonna 2019 1,9 miljoonaa euroa [15] ja vuosina 2022, 2024 ja 2025 0,5 miljoonaa euroa per vuosi [16] [17].
Esimerkkivuotena 2025 tarkalleen ottaen 28 723 500 euron lainasta ja miljoonan euron muista saatavista kaupunki sai yhteensä 1 749 261,16 euroa korkotuloja. Kaupunki laskutti lisäksi satamayhtiötä 2 233 357,47 euroa lähinnä vuokria ja vesimaksuja. Tämän päälle kaupunki sai vielä yhtiöltä osinkoa 500 000 euroa. Hangon satama maksoi siis kaupungille yhden vuoden aikana korkoina, vuokrina, maksuina ja osinkoina yhteensä 4 483 218,63 euroa [18].
Saman vuoden tilinpäätöksestä voidaan lukea, että vuoden 2025 investointiosa oli 3 420 558 euroa [19]. Voitaisiin siis ajatella, että satamasta saatavilla tuotoilla katettiin jokainen remontti, jokainen metri asfalttia ja jokainen metri vesiputkea, jota sinä vuonna kaupungin toimesta tehtiin tai asennettiin. Lisäksi kaupungin lainakannan korkokulut ja muut rahoituskulut olivat yhteensä 856 000 euroa [20] eli investointien jälkeen satamasta saatavilla tuotoilla oli mahdollista kattaa vielä nekin.
Periaatteessa kaupunki voisi osinkojen muodossa saada vielä enemmän rahaa. Näin oli budjetoitukin, mutta tarvetta ei ollut ja valtuusto päätti yksimielisesti nostaa osinkoa suunniteltua vähemmän [21]. Vuosittaisella sataman rahoista käytävällä keskustelulla on siis myös toinenkin puoli: Mihin tarkoitukseen satamalta ei vielä olisi saatu rahaa? Pikemminkin ajatuksenkulun tulisi lähteä siitä, että on kaikkien etu, että Hangon satama kehittyy ja pysyy elinvoimaisena ja investointikykyisenä. Vaikka aika-ajoin kuuleekin unelmia sataman kuvitteellisen pankkiholvin perällä odottavista nostamattomista miljoonista, voivat ihmiset olla huoletta: Hanko saa jo satamalta miljoonia joka vuosi.
[21] Kaupunginvaltuuston pöytäkirja 25.11.2025/Pykälä 95
Hangon sataman hallitukseen kuuluu 7 jäsentä, jotka kuluvalla valtuustokaudella ovat:
Mikael Österlund (RKP), puheenjohtaja Urpo Hyttinen (Vasemmistoliitto) Ulf Böckerman (SDP) Mats Dannberg (RKP) Mikael Alopaeus (RKP) Jarkko Immonen (SDP) Janne Sarpoma (Sitoutumaton)
Moi, olen Sami Laine, Hangon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas ja Hangon sosialidemokraattisen valtuustoryhmän jäsen. Pyrin kirjoittamaan asioista mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla ja joukkoon mahtuu mielipiteitäkin. Kiitos, kun luit ja toivottavasti tästä on hyötyä, kun muodostat oman kantasi.
Hangon lainan määrä ohjaa vahvasti kaupungin päätöksentekoa. Asiasta ei kuitenkaan käydä julkisesti sen syvällisempää keskustelua, vaikka aihetta mielestäni olisi. Lähdin vastailemaan aihetta koskeviin kysymyksiin. Toivottavasti koet tämän luettuasi olevasi paremmin kartalla kaupunkisi asioista.
Kuinka paljon kaupungilla on lainaa?
Hangon kaupungin lainakanta on pienentynyt huipustaan. Vuonna 2019 kaupungin lainakanta oli 64,3 miljoonaa, vuonna 2025 se oli 46,3 miljoonaa. Koska kunnat ovat väestöltään hyvin eri kokoisia, on tapana mitata velkaa asukasta kohden. Hangolla oli vuonna 2025 velkaa 6 073 €/asukas ja Hangon kuntakonsernilla eli tytäryhtiöt mukaan laskettuina 6 601 €/asukas. Manner-Suomen kunnissa oli vuonna 2024 velkaa keskimäärin 3 488 €/asukas ja kuntakonsernilla 7 562€/asukas. Tilastollisesti kaupungin lainamäärä asukasta kohden on korkea.
Paljonko kaupungin lainakannasta maksetaan korkoa?
Kaupunki maksoi lainoistaan korkoja noin 1,2 miljoonaa euroa. 25 miljoonaa euroa kaupungin lainoista on kuitenkin suojattu koronvaihtosopimuksilla. Sopimuksilla kaupunki maksaa pankille lainoistaan kiinteää korkoa ja pankki taas kaupungille takaisin vaihtuvaa korkoa. Korkojen vaihtelun mukaan lainoista maksetaan sitten joko kiinteää korkoa enemmän kuluja tai saadaan hyvitystä. Vuonna 2025 kaupunki sai hyvitystä noin 350 000 euroa. Tästä syystä varsinaiset korkokulut vuodelle 2025 olivat lopulta maksettuja korkoja pienemmät, 848 000 euroa. Kaupunki saa lainakannastaan kuitenkin myös korkotuottoa.
Paljonko kaupungin lainakannasta saadaan tuottoa?
Vuoden 2025 tilinpäätöstä luettaessa lainakannasta todetaan seuraavaa: Kaupungin nettorahoituskulut olivat vuonna 2025 +1,6 milj. €. Rahoitustuotoista jäi siis rahoituskulujen jälkeen voittoa. Tämä saattaa yllättää. Tarkalleen ottaen kaupunki sai vuonna 2025 korkotuottoja 1 798 000 euroa. Näin ollen 848 000 euron korkokulujen jälkeen lainakanta tuotti kaupungillekorkoa950 000 euroa. Loput tuotot olivat muita rahoitustuottoja, kuten satamasta saatu puolen miljoonan osinko ja sataman osuus Korsmaninkadun alikulkutunnelin taannoisesta investoinnista.
Mistä kaupunki saa niin paljon korkotuloja?
Kaupungin saama korkotuotto johtuu lähes kokonaan siitä, että vuonna 2014 osana sopimusta, jolla kaupunki luovutti silloisen sataman liikelaitoksen toiminnan uudelle satamayhtiölle, sovittiin lainasopimuksesta, jolla kaupunki lainasi satamalle kymmeneksi vuodeksi 28,7 miljoonaa euroa. Valtuusto antoi lainalle kymmenen vuoden pidennyksen vuonna 2023 ja tuon päätöksen myötä laina-aika päättyy 2033 lopussa. Vuonna 2025 tarkalleen ottaen 28 723 500 euron lainasta kaupunki sai yhteensä 1 749 261,16 euroa korkotuloja. Laskinta käyttäen lainan korkoprosentiksi saadaan 6 prosenttia.
Onko tällainen velkasuhde yleinen ja missä menee laillisuuden raja?
Lukuisat kaupungit ovat lainanneet yhtiöittämisen yhteydessä tytäryhtiöilleen huomattavia summia rahaa. Lainasta ne perivät yleisesti 5-6 prosentin korkoa. Korkotulot ovat merkittäviä. Esimerkiksi Jyväskylä sai Alva-yhtiöistään lähes 57 miljoonaa euroa korkotuloja vuosina 2015-2020. Korkea korko selittyy sillä, että kuntaomisteiset tytäryhtiöt toimivat kilpailutilanteessa markkinoilla, joten ne eivät voi saada kunnalta sellaista taloudellista tukea, mitä muut yhtiöt eivät omistajiltaan saisi. Velan korko ei saa olla liian korkea tai se olisi peiteltyä osingonjakoa yhtiöltä kaupungille. Velan korko ei saa olla liian alhainen tai se olisi kiellettyä tukea kaupungilta yhtiölle.
Onko kaupungilla enemmänkin konsernin sisäistä lainaa?
Sataman lainan lisäksi Hangon kaupunki on lainannut myös tytäryhtiöilleen Hangon Vuokratalot Oy:lle yhteensä 2,477 miljoonaa euroa ja Kiinteistö Oy Pitkäkatu 43 Fastighets Ab:lle 0,329 miljoonaa euroa. Hangon Vuokrataloja ja Pitkäkatua on lainoitettu useassa erässä. Vuokrataloille myönnettiin viimeisimpänä 480 000 euron laina kymmeneksi vuodeksi vuonna 2022 osana yhtiön talouden tervehdyttämistä ja Pitkäkadulle myönnettiin 100 000 euron laina vuonna 2025 hissitornien rakennusvirheiden korjaamiseksi. Yhteenlaskettuna edellä mainittujen kaupungin tytäryhtiöiden eli sataman, vuokratalojen ja pitkäkadun lainat kaupungille muodostavat 31,5 miljoonan osuuden kaupungin 46,3 miljoonan euron lainakannasta.
Mistä loppuosa kaupungin lainakannasta muodostuu?
Jäljelle jäävät 14,8 miljoonaa ovat kolmen vuoden kiinteäkorkoista lainaa, josta kertyy kaupungille ainoastaan korkokuluja. Kaupunki otti lainan vuoden 2024 alussa lainakannan suojaamiseksi korkojen vaihteluilta. Lainalla maksettiin takaisin vastaava määrä kuntatodistusluottoja, joten toimenpide ei muuttanut kaupungin lainamäärää. Tämän myötä koko kaupungin lainakanta oli suojattu. Yhdessä tytäryhtiöiden kaupungilta lainaamien 31,5 miljoonan euron kanssa tämä 14,8 miljoonaa muodostaa koko kaupungin 46,3 miljoonan lainakannan.
Lainoja lyhennettäessä kaupunki on lyhentänyt aina niitä lainoja, joista kaupunki ei saa korkotuottoa.
Mihin tarkoituksiin kaupunki on ottanut lainaa?
Vuosi 2023 oli taloudellisesti hyvä ja kaupunki uskalsi tehdä suuria investointeja. Näiden investointien kattamiseksi lainakanta kasvoi 0,6 milj. €. Vuonna 2019 velat lisääntyivät 3,9 milj. € rautatien ja Korsmaninkadun kevyenliikenteen alikulkuinvestoinnin takia. Vuonna 2014 kaupunki osti maata ja sataman FNsteelin eli tuttavallisemmin Koverharin konkurssipesältä 10 milj. €:lla. Kaupunki on ottanut lainaa välttämättömiä ja strategisia investointeja varten.
Mitä tapahtuisi mikäli satama maksaisi lainansa takaisin?
Teoriassa, mikäli Hangon satama lyhentäisi lainansa vuoden 2033 lopussa, olisi kaupungin lainakanta enää 17,6 miljoonaa ja laina per asukas jäisi reilusti alle Manner-Suomen kuntien keskiarvon. Hanko sijoittuisi vertailussa paremmin suhteessa muihin kuntiin ja kaupungin lainakanta olisi kuntalaiselle helpommin käsitettävä kokonaisuus. Ilman sataman lainaa Hanko ei kuitenkaan saisi enää suuria korkotuottoja ja joko veroja täytyisi korottaa tai saada vuosittain nykyisiä korkotuloja vastaavia osinkoja, jotta kaupunki voisi säilyttää saman palvelutason. Tilastollisesti parempi 17,6 miljoonan lainakanta ei olisikaan kaupungille yhtä tuottoisa, kuin nykyinen 46,3 miljoonan lainakanta. Lainoja lyhennettäessä kaupunki on lyhentänyt aina niitä lainoja, joista kaupunki ei saa korkotuottoa.
Voiko kaupunki ottaa enää lisää lainaa?
Tällä hetkellä kaupungin lainakanta tuottaa kaupungille korkotuottoa ja lainat on suojattu korkojen vaihteluilta. Kaupungin talous on vakaalla pohjalla. Väestön vähenemisen ennustetaan kuitenkin jatkuvan ja lainamäärää on pitkällä tähtäimellä hyvä vähentää. Kaupungin suuren korjausvelan vuoksi tulee tulevaisuudessa eteen suuria investointeja. Näitä investointeja tehtäessä yksittäisen vuoden investointisumma edellyttää todennäköisesti lainarahoitusta. Kunhan trendi pysyy samana, Hanko voi tarpeen tullen ottaa lisää lainaa.
Mihin investointeihin lainanottoa tullaan tarvitsemaan?
Hangon Casino on yksi kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä, joka on nyt niin kehnossa kunnossa, että pelkästään aivan akuuteimpiin korjauksiin uppoaisi kuntoarvion mukaan miljoonia euroja. Itäsataman rantapenkereet ja laiturit ovat silmämääräisesti korjauksen tarpeessa ja niidenkin korjauskustannukset tullaan mittaamaan miljoonissa. Näissä ja muissa investointihankkeissa on kuitenkin hyvä tiedostaa, että niitä ei voida tehdä kerralla valmiiksi. Kuten kaupungin vesi- ja viemärijohtoverkossa, jonka saneeraus ei pääty koskaan, tulee korjausvelka kuroa umpeen osissa ja arvioida lainarahoituksen tarvetta jokaisessa vaiheessa erikseen. Lopulta on myös myönnettävä, että ennemmin tai myöhemmin kaupungin tulee rakentaa myös uutta, esimerkiksi uusi koulu, niin hurjalta kuin se laskevien lapsilukujen kaupungissa tarkoittaakin, sillä yksikään rakennus ei ole ikuinen.
Kuvaaja: Linda Baarman
Moi, olen Sami Laine, Hangon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas ja Hangon sosialidemokraattisen valtuustoryhmän jäsen. Pyrin kirjoittamaan asioista mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla ja joukkoon mahtuu mielipiteitäkin. Kiitos, kun luit ja toivottavasti tästä on hyötyä, kun muodostat oman kantasi.
Asiapohjalta.fi on avoin kirjoitusalusta. Kirjoituksia tälle sivustolle kirjoittavat pääasiassa Hangon poliittisten puolueiden edustajat, mutta toivotamme myös muut halukkaat, Hangosta välittävät kirjoittaja mukaan.
Meidän kirjoittajien ajatus on: Muutos on meistä kiinni. Kun haluat jakaa ajatuksiasi, voit lähettää tekstisi kuvineen meille. Pidäthän huolta, että sinulla on lupa lähettämiesi kuvien käyttöön, sillä kirjoituksesi julkaistaan nimelläsi. Otamme siis yhteyttä sinuun ja siitä se homma sitten etenee.
Lähetä artikkelisi word asiakirjana sähköpostilla meille: info@lomahanko.com
