Valtuuston puheenjohtaja matkustaa: Gentofte

Pääsin vierailemaan kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa ystävyyskaupungissamme Gentoftessa. Paikalla olivat myös kahden muun ystävyyskaupunkimme edustajat Halmstadista ja Stordista. Yli 70 tuhannen asukkaan kunta on Tanskan varakkain. Varallisuus kertyy internetin mukaan sen korkeatuloisilta asukkailta, jotka maksavat 24,14% kuntaveroa. Se on 0,75% enemmän, kuin kadun toisella puolella Kööpenhaminassa. Täyteen rakennetun kunnan pitovoiman täytyykin siis perustua johonkin muuhun, kuin alhaiseen veroprosenttiin. Verorahoja myös käytetään avokätisesti. Gentofte esimerkiksi laittoi valtiontuen päälle kaksinkertaisen summan omaa rahaa ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamiseksi, jotta asia tulisi tehtyä kunnolla.

Mikä oli vierailun tarkoitus?

Vierailun tarkoituksena oli tutustua ystävyyskuntamme toimintaan. Vierailun aikana meille esiteltiin, kuinka Gentoften kunta tuottaa mm. liikuntapalveluja ja kulttuuria, sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Olin näkemästäni erittäin vaikuttunut ja ajattelin, että koska olin paikalla Hangon kaupungin edustajana, olisi paikallaan kertoa eteenpäin Hangon kaupungin asukkaille mitä kaikkea meille haluttiin näyttää. Vanha kansa kutsuisi tätä ehkä tiedonvälitykseksi.  

Liikunta: Gentofte Sportspark

Kävimme tutustumassa Gentoften kunnan omistamaan Gentofte Sportspark-urheilupuistoon. Puisto koostuu luisteluhalleista, sisäliikuntahalleista ja ulkoliikuntapaikoista, kuten keinonurmi- ja luonnonnurmikentistä, petanki- ja yleisurheilutiloista, sekä skeittipuistosta. Gentofte Sportpark tuo yhteen mm. yleisurheilijat, jalkapalloilijat, taitoluistelijat, rulla- ja jääkiekkoilijat, koripalloilijat, sulkapalloilijat, kriketin pelaajat, sekä jalkapallon ja amerikkalaisen jalkapallon pelaajat. Kuriositeettina mainittakoon, että urheilupuiston 600 istumapaikan ja yhteensä 4000 katsojaa vetävä keinonurmistadion toimii tutunkuuloisen HIK:n, nimittäin Hellerup Idræts Klubin kotikenttänä.

Aiheesta tanskaksi (kannattaa käyttää kääntäjää):Gentofte Sportspark – Gentofte Sportspark

Yhteen tuominen yhdistää

Gentoften pormestari, entinen käsipalloilija ja olympialaisissakin pelannut Michael Fenger, kertoi kuinka Sportsparkissa toimivat yhdistykset olivat päässeet vaikuttamaan alueen rakentamiseen. He olivat vaatineet jokainen saada omat tilat ja Gentofte oli nämä toiveen mukaisesti rakentanut. Nyt vuosien yhdessäolon jälkeen kaikki yhdistykset ovat tulleet siihen tulokseen, että isot yhteiset tilat olisivat parempi ratkaisu. Jääkiekkoilijat eivät taas halunneet uutta jäähallia, vaikka sellaista kunnan puolelta oli tarjottukin, vaan toivoivat vanhan kotihallinsa kunnostamista. Nämä ovatkin sitten urheilupuiston seuraavat projektit. Se, kuinka asukkaat ja yhdistykset ovat niin tiiviisti mukana Gentoften toiminnassa ja kuinka tarkasti heitä kuunnellaan, teki minuun suuren vaikutuksen.

Tietoa Gentoften kunnan ja asukkaiden muodostamista työryhmistä: Opgaveudvalg – Gentofte Kommune

Curling ottelu

Mikään moniharrastamista tukeva urheilupuisto ei kuitenkaan olisi täydellinen ilman Curling-hallia. Saimme tilaisuuden pelata kolme erää Curlingia Hong Kongin maajoukkueen sekajoukkueen harjoitellessa viereisellä radalla. Jakaannuimme sattumanvaraisiin joukkueisiin ja päädyin erilleni muista hankolaisista. Nautin pelin nopeasta oppimiskäyrästä ja lopputuloksesta erittäin paljon. Mikäli satutte näkemään kaupunginjohtajaa tai kaupunginhallituksen puheenjohtajaa, voitte kysyä kuka voitti.

Nuorisotyö: Ungekontakten

Vierailimme kunnan nuorisotoimen tiloissa. Nuorisotyötä tehtiin vanhassa villassa kaupungin etelälaidalla 30 nuorisotyöntekijän voimin. Jokaisella heistä oli 8-9 nuorta, joille he toimivat henkilökohtaisina aikuismaailman kontakteina. Työntekijöiden toimenkuvaan kuului pitää yhteyttä nuoriin, etsiä heille sopivia harrastuksia ja viedä heitä niihin, sekä valaa heihin uskoa, että he pärjäävät. Tanskassa ymmärrettiin, että nämä nuoret muuttaisivat aikaisin pois kotoa ja yksi nuorisotyön päätavoitteista olikin valmentaa heitä omatoimiseen elämään. Hyvinvoivaa nuorta mallinnettiin Gentoftessa jäävuorimallilla, jossa hyvinvoivan nuoren näkymätön perusta muodostuu itseluottamuksesta ja positiivisesta elämänkatsomuksesta, henkisistä seikoista.

Tältä näyttää Ungekontakten: Ungekontakten i Gentofte kommune ligger i en smuk gammel villa, hvor der er højt til loftet – både fysisk og fagligt! Sammen med Ungekontakten skal Metodecentret stå for at udvikle et nyt pædagogisk… | Helle Høgh

Nuoret saivat valita

Nuorisotyön piirissä olevat nuoret kärsivät Tanskassa perinteisten päihteidenkäytön ja väkivallan sijaan enenevissä määrin psyykkisistä oireista. Nuorilla on paineita ulkonäöstä, imagosta, ystävien suosiosta, koulumenestyksestä ja jatkokoulutukseen pääsemisestä. Kaikkien nuorten psyyke ei kestä sitä. Se johtaa erilaisiin ongelmiin ja välillä kotona ei ole hyvä olla. Tanskassa nuoret saivat valita tulla nuorisotalolle yöpymään. Näin nuorten ei tarvinnut karata johonkin, jossa heillä ei välttämättä olisi turvallista olla. Olin liikuttunut siitä, kuinka paljon Gentofte satsaa nuorten hyvinvointiin ja ennen kaikkea siitä, että toiminta oli näin loogista ja järkeenkäypää.

Koulutoimi: Hellerup skole

Jatkoimme meren rannalla sijaitsevaan Hellerupin kouluun. Se on täysin erilainen niin arkkitehtuuriltaan kuin pedagogiikaltaankin, kuin meidän koulumme. Luokkahuoneita ei ole, vaan koulu koostui monikäyttöisistä ja avoimista tiloista, joissa oppilaat saattoivat tehdä yhteistyötä eri oppiaineiden ja ikäryhmien välillä tai osallistua tavanomaiseen opetukseen. Samassa suuressa tilassa on samanaikaisesti sekä vilkasta toimintaa, että keskittynyttä työskentelyä. Gentoftessa uskotaan arkkitehtuurin ja pedagogiikan liittyvän erottamattomasti toisiinsa ja luovan perustan kunnioitukselle ja yhteisöllisyydelle ja se taas johtaa hyvinvoiviin ja onnellisiin lapsiin.

Hellerupin koulun arkkitehtuuria: Arkitema Architects · Hellerup School · Divisare

Astuin utopiaan

Hellerupin koulussa ykkösluokkalaiset opiskelivat koulun alaosassa, jotta heidän ei tarvitsisi kävellä rappusia. Heillä on pidemmät ruokatauot, koska nuoremmilla oppilailla kestää kauemmin syödä. 9-luokalle tultaessa opiskellaan yläkerrassa ja ruokatauot ovat lyhyempiä. Hellerupin koulussa ei ollut ruokalaa, ei linjastoja, eikä odottamista. Jokaisella luokalla oli oma keittiösaarekkeensa ja ruokailu oli kaloreiden mahdollisimman tehokkaan tankkauksen sijaan sosiaalinen tapahtuma. Lähes yhtä tajunnanräjäyttävää oli tajuta koulun kustannusten kannalta ratkaiseva tekijä: sen ilmastointi toimi painovoimalla. Koneellinen ilmastointi muodostaa suuren osan perinteisen koulun kustannuksista, mutta avoin tila pärjää ilman. Valaistuskin oli suomalaiselle tutun kirurgisen kirkkaan sijaan verrattain pehmeä.

Koulu ja vanhemmat yhteistyössä

Olin erityisen kiinnostunut siitä, kuinka kouluun oli saatu opetushenkilökuntaa, jotka osaavat toimia tällaisessa uudenlaisessa ympäristössä. Koulun rehtori kertoi, että yhtäkään opettajaa ei siirretty muualta, vaan kaikki palkattiin työhakemusten kautta. Kouluun haluavat opettajat käyvät vuoden mittaisen koulutusjakson, jotta he osaavat toimia ja opettaa Hellerupenin koulun vaatimalla tavalla. Koulun opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa ja viimeisimpänä he olivat tehneet kaksi asiaa: Sopineet, että lapset menevät tuntia aikaisemmin nukkumaan ja ruutuaikaa rajataan. Hyvin levänneet oppilaat oppivat paremmin. Toiseksi, että koulussa annetaan iltapäivällä välipalaa, jotta lapset jaksavat koulussa loppuun asti. Loppupäivän opetus olisi tehotonta, mikäli lapset eivät enää jaksaisi. Paljastui myös, että 30% koulun oppilaista puhui äidinkielenään muuta kieltä, kuin tanskaa. Toimiva kouluyhteisö rakentui erottelun sijaan lasten hyvinvointia tukevasta toiminnasta yhdessä vanhempien kanssa.

Kulttuuri: Musikbunkeren

Matkamme jatkui musiikkibunkkeriin. Kyseessä oli 90-luvun alussa suljettu suuri komentobunkkeri. Tyhjä bunkkeri on turvallisuusriski ja Gentoftelaisilla oli ollut kaksi vaihtoehtoa: Täyttää se hiekalla tai keksiä sille uutta käyttöä. He olivat päätyneet jälkimmäiseen. Bunkkeriin oli perustettu Gentoftenin oma musiikkiyhteisö. Musikbunkeren on tarkoitettu kaiken tasoisille 15–25-vuotiaille nuorille muusikoille tarkoitettu musiikkiyhteisö, jonka jäsenet liittyvät samalla bunkkeria pyörittävään yhdistykseen. Yhdistyksen jäseninä he saavat käyttöönsä harjoitustiloja, studioita sekä ammattimuusikoiden tarjoamaa ohjausta ja sparrausta, jotka tukevat heidän musiikillista kehitystään. Musikbunkeren on aktiivinen ja demokraattinen yhteisö, jota jäsenet itse muovaavat ja kehittävät. Olipa siellä esiintymislavakin keikkoja varten.

Livetaltiointi musiikkibunkkerista: ’Drukner’ af Helena Sams | Live-session i Lydkrogen X Musikbunkeren

Järkeviä ratkaisuja

Bunkkeri oli musiikille looginen valinta: Maan alla voi soittaa ilman, että kukaan ulkopuolinen häiriintyy. Yhdistyksen säännöissä on linjattu, että kerran vuodessa on talkoopäivä. Silloin nuoret saavat itse maalata ja tehdä pieniä kunnossapitotöitä. Kun nuoret pitävät itse huolta ympäristöstään, eivät he halua rikkoa sitä. Musiikkibunkkeri oli myös uudistunut siten, että nykyään bändissä soittavat nuoret saivat jäädä yhdistyksen jäseniksi myös 25 vuotta täytettyään, jotta ikäraja ei johtaisi yhtyeiden ennenaikaiseen hajoamiseen. Bänditoiminta kaupungissa on elpynyt. Kaikki tämä lähti kunnan 90-luvulla tekemästä valinnasta.

Hoivapalvelut: Jægersborghave

Viimeinen kohteemme oli 144 asukkaan kodinomaiseen asumiseen pyrkivä Jægersborghave-niminen hoivakoti. Hoivakoti koostui kahdesta kolmikerroksisesta rakennuksesta, joissa asukkaat asuivat itse sisustamissaan noin 38 neliöisissä yksiöissä. Jokaisessa kerroksessa on useita yhteisiä oleskelutiloja ja yhteinen ruokasali. Asukkailla oli myös yhteinen keittiö heille ja heidän läheisilleen. Jægersborghavessa oli hoivakodin johtajan mukaan öisinkin kolme hoitajaa jokaisessa kerroksessa. Nopealla matematiikalla se tekee 8 asiakasta yöhoitajaa kohden. Mietin tätä kaikkea vielä usean päivän ajan.

Kuvia hoivakodin arjesta: (@jaegersborghave) • Instagram-kuvat ja -videot

Demokratiaa ja joustavuutta

Hoivakodin asiakkaat ovat usein monisairaita ja tarvitsevat lääkärin hoitoa. Heitä ei kuitenkaan kuljeteta jatkuvasti lääkäriin, vaan rutiinikäynnit hoidettiin etäyhteydellä. Asukkaat istuvat omissa huoneissaan henkilökohtaisella tietokoneellaan ja muodostavat hoitajien avustuksella etäyhteyden lääkäriin. Asiakkaat saavat myös itse vaikuttaa hoivakodin aktiviteetteihin. Ehdotuksista oli koottu kuvitettu taulu, jonka painikkeita painavalla he saivat äänestää toivomaansa ajanvietettä. Vierailuamme edeltävällä viikolla he olivat halunneet nähdä eläimiä ja hoivakodin pihalle oli tuotu kameli. Kameli oli ollut menestys. Hoitajapulaa kompensoimaan hoivakoti ottaa vastaan vapaaehtoisia apulaisia. Tulemalla vapaaehtoiseksi apulaiseksi ei sitoutunut viikkojen vapaaehtoisjaksoon, vaan avustamaan hoivakodin arjessa yhden päivän. Myös tämä joustava vapaaehtoistyö oli osoittautunut menestykseksi.

Omia huomioitani Gentoftesta

Tein matkalla lisäksi muita yhteiskuntaan liittyviä havaintoja tanskalaisista, rakentamisesta, varallisuuseroista ja jaetuista arvoista.

Tanskalaiset ajattelevat loogisesti

Kaiken näkemäni ja kokemani jälkeen luulen, että mikään muu kansa ei olisi pystynyt keksimään mitään niin loogisesti toimivaa ja rohkeasti uudistuvaa tuotetta, kuin legot. Tanskalaisten yksinkertaisen loogisen ajattelun ainoa virhepäätelmä tuli ilmi keskustellessamme varautumisesta. Kolmen päivän kotivara tarkoittaa heistä tietenkin, että valtio varautuu kolmepäiväiseen poikkeustilanteeseen. Saimme tilaisuuden valistaa, että kolme päivää on vain katsottu riittäväksi ajaksi, jotta akuutit ongelmat veden ja ravinnon saannin suhteen on väliaikaisesti korjattu. Tämän jälkeen kotivara kerätään taas seuraavaa katkosta varten.

Ajan perspektiivi meni uusiksi

Gentoften rakennuskanta oli vanhaa, mutta ajassa kiinni ja siitä huolehdittiin hyvin. Lähes jokaisen talon kattoon oli asennettu kattoikkunoita ja jälkikäteen rakennetut parvekkeet eivät olleet erikoinen näky. Mieleeni tuli taannoinen museoviraston lausunto kattoikkunoiden asentamisesta Nycanderinkadulle ja niiden muoto ei heidän mielestään sopinut vanhan rakennuksen tyyliin. Kysyimme Gentoften pormestarilta, kuinka Tanskassa ollaan niin liberaaleja suojeltuihin rakennuksiin tehtävien muokkausten suhteen. Pormestari vastasi, että he eivät halua suojeltujen rakennusten julkisivuihin mitään muutoksia. Tanskan valtio on yli tuhat vuotta vanha ja meidän mielestämme ilmiselvästi suojellut rakennukset ovatkin siellä verrattain uusia. En voinut olla pohtimatta, että olemmeko kopioineet rakennusten suojelun konseptin itsellemme sellaisenaan ja suhteuttaneet sen omaan ajankäsitykseemme, ajattelematta yhtään sitä ympäristöä, jossa säännöt on aikanaan kirjoitettu.

Kaikilla ei ole varaa asua Gentoftessa

Gentoften kunta on rakennettu täyteen. Kun ei ole enää tilaa rakentaa lisää, luo se kilpailuasetelman olemassa olevasta asuntokannasta. Tässä kilpailussa menestyvät korkeatuloisimmat, koska heillä on yksinkertaisesti eniten maksuvalmiutta. Varallisuuserot rajatuilla asuntomarkkinoilla olivat kohottaneet hinnat keskiluokan tavoittamattomiin. Kunta tarvitsee kuitenkin edelleen sähköasentajia, putkimiehiä, hoitajia ja kaikkia kunnan perustoimintaa ylläpitäviä ammattikoulutason ammattiryhmiä, mutta heidän on mahdoton rakentaa taloa ja yhä vaikeampi ostaa sellaista. Näissä ammateissa työskentelevät paikalliset asuvatkin kunnassa enää vuokralla tai perimällä. Hangossakin on asuinalueita, joilla näkyy samoja oireita, mutta meillä on onneksi vielä tilaa kaikille.

Tanskassa hyvinvointi on kaikkien asia

Kaiken kirjoittamani perusteella olet varmaankin saanut sellaisen kuvan, että Gentofte olisi hyvin liberaali ja ehkäpä vasemmistolainen. Gentofte on kuitenkin ollut vuosikymmenet Konservatiivisen kansanpuolueen, tanskalaisen keskusta-oikeistolaiseksi katsotun puolueen vallassa. Puolueen riveistä ponnistava pormestari itse luonnehti puoluettaan sosiaalikonservatiiviseksi. Olisi helppo kuitata tämä kaikki sillä, että Gentofte on rikas. Ei kuitenkaan olisi itsestäänselvyys, että me käyttäisimme verorahat ihmisten hyvinvointiin, vaikka saisimmekin käyttöömme saman määrän rahaa. Puoluetaustasta riippumatta Tanskassa on säilynyt vahvana yhteinen usko siihen, että julkinen koulutus, kulttuuri, liikunta, sekä terveys- ja sosiaalityö ovat hyvinvointiyhteiskunnan kulmakiviä ja niihin tulee satsata. Tanskassa konservatiivit uskaltavat yrittää enemmän uutta, kuin meillä monet niistä ketkä mieltävät itsensä progressiivisiksi. Jos olisin voinut tuoda meille Suomeen jotain tuliaisia Tanskasta olisi se ollut näitä samoja arvoja ja lisää rohkeutta kokeilla uutta.

Onko vieraileminen ulkomailla vanhanaikaista?

Lähdin tapani mukaan vierailulle tutustumatta etukäteen, keitä tapaisimme ja kohtasin heidät ihmisinä. Löysin itseni erilaisten ihmisten joukosta ja tulin toimeen ihan kaikkien kanssa. Olimmehan kuitenkin paikalla ystävyyskaupunkien edustajina. Kävin hyviä keskusteluja erään ihan toiseen poliittiseen puolueeseen kuuluvan kanssa mm. skandinaavisista elokuvista, varallisuuserojen kasvusta ja sen vaikutuksista ja siitä, että kehityksen kannalta kaikilla politiikan tasoilla olisi hyvä olla maksimimäärä kausia, joita yksi ihminen voi kerrallaan istua päättäjänä. Lähtiessäni hotellilta hän oli jättänyt minulle alla olevan viestin. Ehkäpä ihmisten välisille kohtaamisille ja ajatustenvaihdolle onkin vielä sijaa.