Ajatuksia syksystä

Hangon syksy on yhteistyön paikka – näkökulmani tulevaan poliittiseen kauteen

Syksy tuo mukanaan uuden työkauden ja uusia mahdollisuuksia kehittää Hankoa. Kaupunkimme on ainutlaatuinen yhdistelmä merellisyyttä, matkailua, yrittäjyyttä ja vahvaa yhteisöllisyyttä. Näiden vahvuuksien varaan meidän on rakennettava myös tulevaisuuden päätöksenteko.

Uskon, että tulevan syksyn tärkein poliittinen tehtävä on löytää ratkaisuja, jotka kestävät aikaa. Talouden tasapaino on välttämätön edellytys laadukkaille palveluille, mutta samalla meidän on huolehdittava siitä, ettei päätöksenteko etäänny kuntalaisista. Jokainen päätös vaikuttaa ihmisten arkeen – lapsiperheisiin, ikäihmisiin, yrittäjiin ja nuoriin.

Hangon elinvoima syntyy ihmisistä. Tarvitsemme aktiivista yhteistyötä yritysten, yhdistysten ja kaupungin välillä. Matkailu on meille tärkeä voimavara, mutta sen rinnalla on vahvistettava ympärivuotista yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntymistä. Hanko voi olla houkutteleva paikka sekä uusille asukkaille että investoinneille, kun pidämme huolta toimivasta infrastruktuurista, sujuvista palveluista ja myönteisestä ilmapiiristä.

Erityisen tärkeänä pidän avointa päätöksentekoa. Luottamus syntyy siitä, että asioista keskustellaan rehellisesti, erilaisia näkemyksiä kuunnellaan ja päätösten perusteet kerrotaan avoimesti. Poliittiset erot kuuluvat demokratiaan, mutta niiden ei pitäisi estää rakentavaa yhteistyötä silloin, kun kyse on Hangon parhaasta.

Myös hyvinvointi ansaitsee vahvan paikan syksyn keskusteluissa. Kulttuuri, liikunta, turvallinen arki ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet eivät ole pelkkiä menoja, vaan investointeja kaupungin tulevaisuuteen. Elinvoimainen Hanko rakentuu siitä, että ihmiset haluavat asua täällä, tehdä työtä täällä ja kasvattaa perheensä täällä.

Katson tulevaa syksyä ennen kaikkea mahdollisuuksien kautta. Vaikka taloudelliset ja yhteiskunnalliset haasteet ovat todellisia, uskon, että yhteistyöllä, pitkäjänteisyydellä ja avoimella vuoropuhelulla voimme tehdä päätöksiä, joista hyötyvät niin nykyiset kuin tulevatkin hankolaiset.

Toivon, että syksyn keskusteluissa keskitymme ennen kaikkea ratkaisuihin emmekä vastakkainasetteluun. Hanko ansaitsee päätöksentekoa, jossa katsotaan rohkeasti eteenpäin, vaalitaan kaupungin vahvuuksia ja rakennetaan yhdessä kestävää tulevaisuutta.

Yhteistyössä ja vastakkainasettelun välttämisessä meillä todellakin on parantamisen varaa. Onko tahtoa, jää nähtäväksi.

PS. Kuva liittyy vahvasti kesän ajan päänvaivaan jota olen yhteistyössä Jonas Gustafssonin ja Simon Storen selvitellyt. Toivoa on että viimeinen luku on pian kirjoitettu…

LUVN

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue hankolaisin silmin vuonna 2026

Kun Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa, moni hankolainen suhtautui uudistukseen varovaisen toiveikkaasti. Lupauksena olivat yhdenvertaiset palvelut, parempi yhteistyö ja vahvempi perusterveydenhuolto. Vuonna 2026 voimme jo arvioida, miten nuo lupaukset näkyvät Suomen eteläisimmässä kaupungissa.

Hangossa arki näyttää erilaiselta kuin Espoossa. Meillä välimatkat ovat pidempiä, väestö ikääntyy nopeasti ja kesäisin kaupungin väkiluku moninkertaistuu. Samalla palvelujen on toimittava vuoden jokaisena päivänä – myös silloin, kun lähimpään suurempaan sairaalaan on pitkä matka.

Kevään viimeistä aluevaltuuston kokousta sai Hanko isännöidä. Sain monen valtuutetun suusta kuulla ihmetystä siitä että ”onpa Hankoon pitkä matka. ” Tähän en voinut olla kommentoimatta että vieläkin autenttisemman kokemuksen olisi saanut tulemalla julkisilla.

Hankolaiset ovat saaneet kokea, että hyvinvointialueen päätöksenteko on siirtynyt kauemmas paikallisesta arjesta. Kun ratkaisuja tehdään koko Länsi-Uudenmaan näkökulmasta, pienemmän kaupungin ääni voi helposti jäädä suurten kaupunkien varjoon. Siksi on tärkeää, että myös Hangon erityispiirteet tunnistetaan päätöksenteossa.

Vuonna 2026 hyvinvointialue kamppailee edelleen talouden kanssa. Valtion rahoitusmalli ja jatkuvat säästöpaineet pakottavat etsimään tehokkaampia toimintatapoja. Samalla tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja ja kehittää digitaalisia ratkaisuja. Nämä tavoitteet ovat oikeita, mutta niiden onnistuminen mitataan siinä, kuinka helposti hankolainen pääsee lääkärille, hoitajalle tai ikäihmisen tarvitsemiin palveluihin silloin, kun apua tarvitaan. (luvn.fi⁠)

Positiivistakin kehitystä on nähty. Hangon uuden ikääntyneiden asumisyksikön valmistelu kertoo siitä, että kaupungin kasvavaan ikääntyneiden määrään halutaan vastata pitkäjänteisesti. Se on tärkeä investointi tulevaisuuteen ja osoitus siitä, ettei Hanko ole unohtunut hyvinvointialueen suunnitelmissa. (luvn.fi⁠)

Tulevaisuudessa onnistumisen ratkaisee ennen kaikkea luottamus. Asukkaiden on voitava luottaa siihen, että palvelut säilyvät lähellä ja että päätöksissä huomioidaan myös pienempien kuntien tarpeet. Hyvinvointialue ei saa olla vain hallinnollinen organisaatio, vaan sen on oltava aidosti läsnä ihmisten arjessa.

Hankolaisena toivon, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue muistaa, ettei yhdenvertaisuus tarkoita samanlaisia ratkaisuja kaikkialla. Se tarkoittaa sitä, että jokainen saa tarvitsemansa palvelut asuinpaikastaan riippumatta. Hangossa se merkitsee saavutettavia palveluja, toimivaa päivystystä, laadukasta kotihoitoa ja ikäihmisten turvallista arkea.

Vuosi 2026 on osoittanut, että hyvinvointialueella on paljon tehtävää, mutta myös mahdollisuus onnistua. Kun päätöksiä tehdään avoimesti, kuunnellen ja paikalliset olosuhteet huomioiden, myös hankolaiset voivat kokea olevansa tasavertainen osa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta.